Rento yhteisömessu kerää väkeä Masalaan

Voiko jumalanpalvelus olla kodikas? Masalan Matteuksen kirkon yhteisömessussa tuoksuu herkullinen ruoka ja bändi soittaa mukaansa tempaavaa musiikkia. Ovella tulija toivotetaan lämpimästi tervetulleeksi. Tänne saa tulla viettämän aikaa yksin tai koko perheen voimin, ja uusikin tulija löytää helposti juttukaverin.

Vuosi sitten Kujanpäät ja Vänttiset keskustelivat siitä, millaiseen jumalanpalvelukseen olisi mukava tulla viettämään aikaa. Molemmat perheet toivoivat jotain yhteisöllistä, jonka tekemiseen kaiken ikäiset voisivat mielellään osallistua. Ideat alkoivat lennellä, ja niin päätettiin ottaa yhteyttä oman seurakunnan pappiin.

Pastori Johanna Siltala innostui heti. – Pienellä porukalla alettiin ideoida, mitä kaikkea voitaisiin tehdä. Mietimme asiaa yhteisöllisyyden kannalta ja yhteinen hahmotelma syntyi nopeasti. Halusimme antaa tilaa kodikkuudelle, kotikutoisuudelle ja spontaanisuudelle.

Ennen messua haluttiin syödä yhdessä. Musiikin tahdottiin kutsuvan kirkkotilaan jo etukäteen, ja sen jälkeen toivottiin vielä yhteistä kahvihetkeä. Pienille lapsille kaivattiin hoitomahdollisuutta ja isommille pientä yhteistä tuokiota saarnan ajaksi. Messun paikaksi valikoitui Matteuksen kirkko Masalassa, sillä sen tilat muotoutuvat parhaiten monipuoliseen käyttöön.

Siltala iloitsee toteutuneista messuista, joissa eri-ikäiset ovat löytäneet nopeasti paikkansa.

– Olemme järjestäneet näitä jo pari kertaa. On ihanaa nähdä perheiden hengähtävän yhteisellä aterialla, yksinäisten löytävän juttuseuraa ja lasten kulkevan vapaasti kirkkosalista leikkitilaan askartelemaan. Täällä tulee sellainen olo, kuin olisimme tulleet ison perheen yhteiseen illanviettoon, Siltala hymyilee.

– Kyse ei ole messun uudistamisesta, vaan siitä, että sen voi toteuttaa monin eri tavoin, sanoo Lea Kujanpää, joka on itsekin pappi. – Tässä messussa halusimme luoda rukoukselle erityisen paljon tilaa. Lasten huomioimisen lisäksi on tärkeää antaa hengellistä ruisleipää myös aikuisille, joten haluamme panostaa Jumalan Sanan esillä pitämiseen niin puheissa kuin lauluissakin.

Muusikko Maria Laakso vastaa tulevan messun musiikista.

–  Kuulostelen seurakunnan tarpeita ja mietin, millainen musiikki palvelisi tätä porukkaa parhaiten. Olemme valinneet hieman kevyempiä yhteislauluja, joita on helppo oppia. Seurakuntalaiset pääsevät myös mukaan soittamaan matalalla kynnyksellä: kaikenikäiset ja -tasoiset soittajat ovat kohdanneet messubändissä, jossa kokeneemmat muusikot soittavat vähemmän soittaneiden rinnalla. Mukana on ollut niin lapsia kuin aikuisiakin.

Laakso pitää tärkeänä, että musiikki tuntuu ja kuulostaa kodikkaalta. Niinpä messulauluja ei treenata huippukuntoon, vaan niitä harjoitellaan juuri ennen messua. Siltala on samaa mieltä koko messun suhteen.

– Vaikka kaikki suunnitellaan huolellisesti, annamme messussa tilaa olla läsnä tässä hetkessä. Keskiössä on rukous, ja seurakuntalaiset voivat kulkea messun aikana kirjoittamassa rukouspyyntöjä lapuille. Rukousaiheiden puolesta rukoillaan yhdessä ja messun jälkeen voi jäädä vielä kirkkosaliin, jos haluaa henkilökohtaista esirukousta.

Liisa ja Arto Vänttinen polkaisivat käyntiin saarnan aikana pidettävät lapsille suunnatut omat hartaushetket, joita on tarkoitus jatkaa. Lea ja Jaakko Kujanpää ovat aikaisemmin valmistaneet sunnuntaiksi ruokaa ja leiponeet tuoretta leipää. Vaikka koronaepidemian aikana ruokailua ei voida toteuttaa samalla tavalla, kirkkokahvit halutaan kuitenkin edelleen tarjota.

– Tämä lähti muutamasta ihmisestä liikkeelle, mutta tekijöitä on tullut mukaan pitkin matkaa niin musiikkiin, tarjoiluihin kuin lastenhoitoon, iloitsee Siltala. – Haluan rohkaista ihmisiä tulemaan mukaan toteuttamaan messua. Tehtäviä löytyy laidasta laitaan. Voi vaikka ottaa tulijoita ovella vastaan, lukea tekstejä tai vastata esirukouksesta. Meillä on toiveena vielä tekniikkaporukka, joka vastaisi muun muassa laulujen heijastamisesta seinälle.

Laaksoa kiinnostaisi eri taiteiden näkyminen messussa.

– Meillä voisi olla kuvataidetta, tanssia, draamaa ja runoutta. Vain mielikuvitus on rajana, sillä ihmisillä on niin monenlaisia taitoja ja lahjoja, joilla he voivat palvella seurakuntaa.

Vaikka unelma kodikkaasta messusta on jo toteutunut, Siltala ja Laakso jatkavat ideoimista seurakuntalaisten kanssa. Haaveena on, että sunnuntaina kirkolla on sekä etkot että jatkot, joissa voi tutustua uusiin ihmisiin ja jakaa sekä iloja että suruja.

Vaikka korona rajoittaa käytäntöjä jonkin verran, se ei lannista innokasta työryhmää. Siltala muistuttaa, että kirkkoon voi tulla turvallisin mielin, sillä messuissa noudatetaan hyvää käsihygieniaa ja turvavälejä. Seuraavaa yhteisömessua vietetään Masalan kirkossa sunnuntaina 15.11. klo 17.

Keväällä yhteisömessu on tarkoitus toteuttaa ainakin pari kertaa. Eri tehtäviin otetaan mielellään lisää tekijöitä. Kiinnostuksesta voi ilmoittaa sähköpostitse Johanna Siltalalle tai Maria Laaksolle (etunimi.sukunimi@evl.fi).

6.11.2020

Pastori Johanna Siltala ja muusikko Maria Laakso syksyisessä maisemassa.
Masalan kirkon alttari ja taustalla oleva Vuori-seinä.

Ota yhteyttä

kappalainen

Papiston ja muusikkojen esihenkilö.

Pappina saan olla mukana seurakuntalaisten elämässä ensi hetkistä loppuun asti: kastejuhlasta hautaan siunaukseen. Tällä hetkellä toimin myös pappien ja kanttorien esihenkilönä.

seurakuntamuusikko

Musiikkileikkikoulu, kouluyhteistyö, nuorten messubändi, hoivamusiikki