- Retriitit
- Aikuisrippikoulut
-
Blogit
- Olet aina mielessä, iskä
- Keskustele kirjasta
- Taidokasta pop-musiikkia ja virsiä kanteleella Yhteisvastuukeräyksen hyväksi
- Eri korkeuksilla olevat pilvet
- Kiitos sinulle, vapaaehtoinen!
- Kala sahaa pullo hiiri e tampere
- Kirkon perheneuvontaa Suomessa jo 80 vuotta
- Ihmisen rajallisuudesta
- Kesätöissä kotiseurakunnassa
- Naiset rauhaa rakentamassa
- Raamattutyön tuulahduksia meiltä ja maailmalta
- Kirkkoherran pääsiäistervehdys 2024
- Pääsiäinen menee tunteisiin
- Viron kirkko versoo
- Äänelläsi on pitkä vaikutusaika
- Kirkkolapaset
- "Älkää unohtako toisianne"
- Kirkkonummen historia ja nykyaika mukana piispainkokouksessa
- Oivalluksia rakkaudesta
- Paastoblogi
- Välittämisen ammattilaisena
- Mietteitä veteraanipäivän illalla
- Sodan varjoissa toivon ylläpitäminen on tärkeää
- Toivon lähteillä
- Musiikkityön uusia tuulia
- Kehdon äärellä
- Pyhä tanssi
- Pieniä ja suuria arkienkeleitä
- Saavutettavaa, esteetöntä ja turvallista evankeliumia
- Sen tien kulkija
- Kipu sisimmässä
- Diakoniaa Kirkkonummella
- Siviilipalvelusvelvollisena seurakunnassa
- Rento yhteisömessu
- Loikkasimmeko kotisohvalla?
- Kun jäljellä on vain yksi kertomus
- Onko sinulla ikävä
- Eteisestä kotiin
- Luottamuksen juhla
- Minä lähetän sinut!
- Mitä on rakkaus?
- Bäng!
- Päästä meidät pahasta
- Armoa äidillekin
- Usko, toivo ja rakkaus
- Me menemme nyt Jerusalemiin
- Jeesus-lapsen kädet
- Minun kirkkoni
- Mihin pappia tarvitaan?
- Kohti uutta
- Kaikkien äitien esikuva
- Uuden ihmettelyä
- Aamun sanansaattajat
- "Mitä haluat minun tekevän sinulle?"
- Sytytän kynttilän
- Enkeliovi
- Lohtu
- Tulkaa kaikki!
- Hartauksia ja saarnoja
Jouluevankeliumi Luuk. 2: 1-20
Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana. Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa.
Niin myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ja meni verollepanoa varten Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin, sillä hän kuului Daavidin sukuun. Hän lähti sinne yhdessä kihlattunsa Marian kanssa, joka odotti lasta. Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa.
Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: ”Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä.” Ja samalla hetkellä oli enkelin ympärillä suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen:
- Jumalan on kunnia korkeuksissa,
maan päällä rauha
ihmisillä, joita hän rakastaa.
Kun enkelit olivat menneet takaisin taivaaseen, paimenet sanoivat toisilleen: ”Nyt Betlehemiin! Siellä me näemme sen, mitä on tapahtunut, sen, minkä Herra meille ilmoitti.” He lähtivät kiireesti ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä. Tämän nähdessään he kertoivat, mitä heille oli lapsesta sanottu. Kaikki, jotka kuulivat paimenten sanat, olivat ihmeissään. Mutta Maria kätki sydämeensä kaiken, mitä oli tapahtunut, ja tutkisteli sitä.
Paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa siitä, mitä olivat kuulleet ja nähneet. Kaikki oli juuri niin kuin heille oli sanottu.