Kristityn vapaus
Jeesus kulki kerran sapattina viljapellon laitaa, ja hänen opetuslapsensa alkoivat kulkiessaan katkoa tähkäpäitä. Silloin fariseukset sanoivat hänelle: ”Katso nyt! Miksi opetuslapsesi tekevät sellaista, mitä sapattina ei ole lupa tehdä?” Mutta Jeesus vastasi heille: ”Ettekö ole koskaan lukeneet, mitä Daavid teki, kun hänen ja hänen miestensä tuli nälkä eikä heillä ollut ruokaa? Hän meni, Abjatarin ollessa ylipappina, Jumalan huoneeseen ja otti uhrileivät, söi ja antoi miehilleenkin, vaikka niiden syöminen on sallittua ainoastaan papeille.” Ja Jeesus sanoi heille: ”Sapatti on ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten. Niinpä Ihmisen Poika on myös sapatin herra.” Mark. 2: 23–28
Kuten messun alussa kuulimme, usko Kristukseen vapauttaa meidät.
Mistä Kristus meidät vapauttaa?
Päivän evankeliumi kuvaa Jeesuksen ja fariseusten kiistaa juutalaisen lain tulkinnasta. Mooseksen lain sapattimääräyksissä oli tarkasti säädetty, mitä lepopäivänä sai tehdä ja mitä ei. Jeesuksen ja fariseusten keskustelu päättyy Jeesuksen yhteenvetoon, jonka mukaan sapatti on ihmistä varten, eikä ihminen sapattia varten.
Kristus siis vapauttaa meidät lain orjallisesta noudattamisesta, perinnäissäännöistä, toisten ihmisten mielipiteistä ja heidän asettamistaan rajoituksista.
Mihin Kristus meidät vapauttaa?
Kristus vapauttaa meidät vapauteen, totuuteen, rauhaan ja rakkauteen. Kristuksen esimerkki näyttää suunnan elämällemme, teoillemme ja valinnoillemme. Kristus vapauttaa meidät noudattamaan profeetta Jesajan (Jes. 1:16–17) kehotuksia:
Lakatkaa tekemästä pahaa.
Opetelkaa tekemään hyvää,
tavoitelkaa oikeudenmukaisuutta,
puolustakaa sorrettua,
hankkikaa orvolle oikeus,
ajakaa lesken asiaa.
Tähän kaikkeen Kristus vapauttaa meidät.
Rauha tehtävänä ja lahjana
Vietimme eilen YK:n kansainvälistä rauhanpäivää. Päivä on omistettu rauhan vahvistamiselle niin kansojen sisällä kuin niiden välillä. YK toivoo, että vuosittaisen rauhanpäivän ajaksi kaikki konfliktit taukoavat - edes yhden vuorokauden ajan. Rauhanpäivä muistuttaa meitä profeetta Jesajan kehotuksista, joita niin monet ihmiset, ryhmät ja valtiot tälläkin hetkellä laiminlyövät.
Maailmassa on käynnissä kymmeniä aseellisia konflikteja, joista suurin osa on valtioiden sisäisiä. Rauhanpäivän tavoitteena on edistää arvoja, asenteita ja käyttäytymismalleja, jotka ehkäisevät väkivaltaa ja konflikteja. Keskeistä on keskusteluyhteys ja vuorovaikutus niin yksilöiden, ryhmien kuin valtioiden välillä. Lisäksi on tärkeää vaikuttaa yhteiskuntien rakenteisiin, vähentää köyhyyttä ja torjua epätasa-arvoa eli noudattaa profeetta Jesajan kehotuksia. Rauha on edellytys ihmisoikeuksien toteutumiselle ja kestävälle kehitykselle. Galatalaiskirjeen (Gal. 5:22) mukaan rauha on myös yksi Hengen hedelmistä.
Mitä rauha sinulle merkitsee? Rauha voi merkitä monta eri asiaa. Se voi tarkoittaa sodattomuutta, väkivallattomuutta, elämää ilman pelkoa, rauhaa Jumalan kanssa, sopua läheisten ihmisten kesken.
Jeesus lupaa Raamatussa antaa meille rauhan, rauhan minun ja Jumalan välillä. Kuoleman jälkeen puolestaan saamme ikuisen rauhan, mutta rauha on tärkeä myös ihmisten välisissä suhteissa. Tähän liittyvät myös Jeesuksen sanat Vuorisaarnassa (Matt. 5:9): Autuaita rauhantekijät: he saavat Jumalan lapsen nimen.
Rauha onkin paitsi Jumalan lahja, myös meille ihmisille annettu jokapäiväinen tehtävä. Työskentelemällä rauhan eteen toteutamme lähimmäisenrakkautta ja Jumalan tahtoa. Rauha on myös yksi Kirkon Ulkomaanavun toiminnan painopisteistä.
Kirkon Ulkomaanavun rauhantyö keskittyy maailman hauraimpiin valtioihin kuten Etelä-Sudaniin, Keski-Afrikan tasavaltaan ja Somaliaan sekä maihin, joissa konfliktit ovat pitkittyneet. Valtioiden vakautta haastavat sodat ja konfliktit, mutta myös vihapuhe sekä ilmastonmuutos, joka lisää kilpailua niukoista luonnonvaroista ja kiihdyttää ihmisten pakkomuuttoa.
Kirkon Ulkomaanavun rauhantyö ulottuu ruohonjuuritason toiminnasta ylimmän poliittisen tason vaikuttamistyöhön. Ruohonjuuritasolla ihmiset tulevat tietoisiksi omasta roolistaan rauhan rakentajina. Myös uskonnollisilla johtajilla on merkittävä rooli rauhantyössä. Esimerkiksi Etelä-Sudanissa he kutsuvat mukaan eri tavoin ajattelevia ihmisiä, luovat ymmärrystä heidän välillään ja ennen kaikkea ylläpitävät toivoa ratkaisujen löytämiseksi.
Yksi kristittyjen tärkeimmistä tehtävistä onkin edistää rauhaa ja ylläpitää toivoa. Kristillinen toivo ei ole naiivia optimismia tai yksinkertaista uskoa edistykseen, vaan toivoa, joka perustuu Kristukseen, ylösnousseeseen Vapahtajaamme. Vapahtajaan, joka on keskellämme, lohduttaa meitä, mutta myös rohkaisee meitä muuttamaan maailmaa.
Kristus vapauttaa meidät siis rakkauden tekoihin. Jumalan valtakunta toteutuu jo maan päällä siellä, missä oikeudenmukaisuus ja rauha vallitsevat. Omalla esimerkillään Jeesus osoitti meille, kuinka kyseenalaistaa ihmisten asettamia rajoituksia ja kohdella jokaista ihmistä Jumalan kuvana. Rauha on sorretun nostamista, samalle tasolle asettumista, näkymättömien näkyväksi tekemistä ja äänen antamista äänettömille. Rauha on Hengen hedelmä – ja Jumalan lapsen nimi on rauhantekijä.
Antti Laine
yksikön päällikkö, Kirkon Ulkomaanapu
Saarna Kirkkonummen Pyhän Mikaelin kirkossa 22.9.2024, Kirkon Ulkomaanavun kolehtipyhänä
Voit tutustua Kirkon Ulkonmaanavun työhön tämän linkin kautta.