Aamun sanansaattajat

Viikon ensimmäinen päivä on juuri valkenemassa. Magdalan Maria ja ”se toinen Maria” kulkevat kohti Jeesuksen hautapaikkaa. Matkalla on myös enkeli, taivaallinen viestintuoja.

Surevien naisten ulkonäköä ei meille Matteuksen evankeliumissa kerrota. Enkeli on sitä vastoin puettu lumenvalkoisiin vaatteisiin ja olemukseltaan hohtava kuin salama. Myös hänen saapumisensa kuvataan asiaankuuluvalla suoraviivaisuudella, vertikaalisen jyrinän ja vavahtelun saattelemana.

Aamun sanansaattajat, enkeli hohtavana hahmona ja naiset haudan liepeillä muodostavat pääsiäisen kerronnallisen ytimen. Taivaalliselta taholta viestintä vaikuttaa yhdensuuntaiselta. Enkeli ilmoittaa, kehottaa ja ohjeistaa. Neuvoo kohtaamispaikan. Ja kun viesti on välitetty, on ihmisten vuoro. 

Naisten lähtiessä haudalta hyvä sanoma ottaa kirjaimellisesti ensiaskeleitaan. Sanojen sijasta pääsiäisen evankeliumi antaa vihjeen olemassaolostaan ainoastaan kantajiensa kasvojen herkissä värähdyksissä, ”yhtaikaa peloissaan ja riemuissaan” ja liikkeessä: ”riensivät”. Kun salaisuus lähtee etenemään maan pinnan tasolla, se merkitsee ylösnousemuksen ensimmäisille todistajille hengästymistä, hikeä ja hiekan rahinaa jaloissa.

Sanoma kuoleman Voittajasta saa hänen seuraajiensa kautta muodon, värin, tuntuman ja maun. Vastavuoroisuuden ja jakamisen. Ylipäänsä ruumiillisuuden. Usein tämä on jopa lausuttuja sanoja tärkeämpää.

Seurakuntapastori Terho Haataja