- Retriitit
- Aikuisrippikoulut
- Pintaa syvemmälle -artikkelit
-
Blogit
- Diakoniaa Kirkkonummella
- Siviilipalvelusvelvollisena seurakunnassa
- Rento yhteisömessu
- Loikkasimmeko kotisohvalla?
- Kun jäljellä on vain yksi kertomus
- Onko sinulla ikävä
- Eteisestä kotiin
- Luottamuksen juhla
- Minä lähetän sinut!
- Mitä on rakkaus?
- Bäng!
- Armoa äidillekin
- Usko, toivo ja rakkaus
- Me menemme nyt Jerusalemiin
- Päästä meidät pahasta
- Jeesus-lapsen kädet
- Minun kirkkoni
- Mihin pappia tarvitaan?
- Kohti uutta
- Kaikkien äitien esikuva
- Uuden ihmettelyä
- Aamun sanansaattajat
- "Mitä haluat minun tekevän sinulle?"
- Sytytän kynttilän
- Enkeliovi
- Lohtu
- Hartauksia ja saarnoja
Jeesus-lapsen kädet
Vastasyntynyt lapsi heiluttaa refleksinomaisesti käsiään. Vähitellen nuo kädet ojentautuvat kohti lähellä olevaa ihmistä. Ne kädet ovat täynnä luottamusta ja huolenpidon kaipuuta.
Seimessä lepäävä Jeesus-lapsikin on ojennellut käsiään, ensin vähän holtittomasti ja sitten kohti Mariaa ja Joosefia. Jumala on käsiään meitä kohti ojentava lapsi. Emme kykene tavoittamaan joulun salaisuutta pelkästään järjellä tai tahdolla. Voisiko Jumalan etsivän, luovan ja huolta pitävän rakkauden näkeminen meitä kohti ojentuvina Jeesus-lapsen käsinä avata jotain uutta?
Jumala tulee meille läheisemmäksi, kun voimme tarttua hänen käsiinsä. Hänellä on kädet ja kasvot. Yhtäältä Jeesus-lapsen kädet näyttäytyvät haparoivilta vastasyntyneen käsiltä. Siten Jumala jättäytyi ja jättäytyy edelleen meidän tavallisten ihmisten käsiin.
Toisaalta Jeesus-lapsen käsissä on jo salattu valta ja voima - luoda yöstä valo ja epätoivosta toivo. Meistä osattomista tulee hänen levitettyjen käsiensä kautta osallisia.
Toivotan Teille kaikille joulun iloa ja rauhaa!
Hannu Suni
kirkkoherra