Mikä on elämän tarkoitus?

Saarna Kirkkonummen kirkossa 29.3.2020

Mikä on elämän tarkoitus? Yhtä, kaikille yhteistä tai juuri samoin sanoin muotoiltua vastausta ei varmaankaan ole, mutta halu kysyä ja halu löytää vastauksia, on olemassa ihmisessä sisään rakennettuna. Välillä kysymys jää muiden asioiden alle, välillä, erityisesti elämän erilaisissa taitekohdissa, se voi nousta pintaan.

Mikä on elämä tarkoitus? Yksi vastaus kysymykseen on elämä itse. Kastekodissa, pientä vauvaa ihastellessa elämän tarkoitus tuntuu selvältä. Tarkoitus liittyy uuden elämän suojelemiseen ja hoivaamiseen. Tarkoitus liittyy elämän säilymiseen ja jatkumiseen.

Elämänkaaren toisessa päässä, sen viimeisinä aikoina, voi nousta tarve tehdä jonkinlaista yhteenvetoa oman elämän kulusta, löytää siitä sellainen punainen lanka, joka sitoo kokemukset ja kohtaamiset toisiinsa. Näissä pohdinnoissa voi huomata elämän tarkoituksen liittyvän siihen, että elämä on loputtoman monimuotoista, jokaisella se on oma ainutlaatuinen kokonaisuutensa. Poplaulun sanoin elämän tarkoitus muodostuu erilaisista palasista kauneutta ja järjettömyyttä, toiveita ja päättämättömyyttä.

Elämän tarkoitus liittyy myös siihen, miten käytämme meille annetun elämän. Arkkiatri Risto Pelkonen kertoo, että puhuessaan uusille, vastavalmistuneille lääkäreille, hänen puheensa ydin on joka kerta sama. Hän sanoo, että parantajan tehtävä on tavoitella hyvää, välttää pahaa ja auttaa jokaista, joka tarvitsee apua. Lääkäreillä on oma, tärkeä erityisosaamisensa, mutta arkkiatrin viisas ohje sopii meille jokaiselle.

Ohjeesta käy ilmi se, että elämän tarkoitus on, paitsi henkilökohtainen ja oma, myös jaettu ja yhteinen.  

Yhteiseksi elämän tarkoituksen tekee kaikki se ilo ja rakkaus, jotka voimme elämän mittaan jakaa yhdessä. Monet henkiseen hyvinvointiin perehtyneet sanovat, että on tärkeää tietoisesti kiinnittää huomiota kaikkeen siihen hyvään, mitä elämässä on. Hyvän huomaaminen vahvistaa sekä kiitollisuuden että yhteyden tunnetta muiden kanssa. 

Toisaalta meitä ihmisiä yhdistää ilon ja rakkauden lisäksi myös kokemus kärsimyksestä. Vain harva voi elämässään välttyä kohtaamasta jonkinlaista kärsimystä.

Evankeliumikertomuksessa Jeesus tunnistaa erilaiset sairaudet ja niiden aiheuttamat kivut osana ihmisen elämän todellisuutta. Hän tunnistaa myös avun tarpeen ja sanoo jatkavansa parantamista ja pahojen henkien karkottamista niin kauan kuin on tarkoitettu, vaikka on itsekin vainon kohteena.

Puhuessaan Jerusalemin temppelin tuhosta Jeesus tunnistaa sen henkisen kärsimyksen, jonka keskelle ihminen saattaa joutua silloin, kun elämän tutut ja turvalliset kiinnekohdat jostain syystä järkkyvät. Temppeli oli juutalaisille uskonnon harjoittamisen keskuspaikka, ikään kuin heidän uskontonsa koti. Sen menettäminen, niin kuin oli historiassa jo kerran tapahtunut, merkitsisi suurta kriisiä. Se merkitsisi turvallisuuden tunteen järkkymistä ja totuttujen tapojen muuttamista. Puhuessaan temppelistä ja sen kohtalosta Jeesus osoittaa ymmärtävänsä ihmisen tunteman pelon katastrofien edessä.

Kriisi, jonka keskellä me Suomessa, ja ihmiset kaikkialla maailmassa, nyt elämme, tarkoittaa monelle turvallisuuden tunteen järkkymistä. Se tarkoittaa huolta selviytymisestä ja tulevaisuuden järjestymisestä, suurta huolta itsestä ja läheisistä. Arjen tutut rutiinit on pitänyt muuttaa ja monesta tärkeästä asiasta on pitänyt luopua ajaksi, jonka pituutta kukaan ei pysty tarkasti arvioimaan.

Päivän evankeliumissa Jeesus puhuu ihmisen kohtaamasta kärsimyksestä ja ymmärtää, miltä se tuntuu. Niinpä hän puhuu myös lohdutuksen sanoja. Nuo sanat ovat hänen vastauksensa kysymykseen elämän tarkoituksesta.

Jeesus sanoo tahtoneensa kutsua Jerusalemin kaupungin väen siipiensä suojaan niin kuin kanaemo poikasensa. Jeesuksen elämän, ristinkuoleman ja ylösnousemuksen myötä kutsu laajentui koskemaan kaikkia kansoja ja kaikkia ihmisiä.

Jeesuksen esittämä kutsu tulla ”siipien suojaan” on kutsu tulla turvaan sen huolen ja kärsimyksen keskellä, mitä meillä itse kullakin on elämässä. Siipien suoja ei tarkoita kärsimyksen katoamista kuin taikaiskusta, mutta se tarkoittaa, että vaikeuksien keskellä on jotain muuttumatonta ja pysyvää, nimittäin Jumalan loppumaton rakkaus.

Vaikka ”siipien suojaan” hakeutuminen tuntuu ajankohtaisimmalta juuri elämän vaikeina aikoina, on kutsu olemassa ja voimassa ihan kaikkina aikoina. Se ei ole pakko eikä vaatimus, vaan nimenomaan kutsu. ”Siipien suoja” eli yhteys Jumalaan on ihmiselle mahdollisuus täydempään elämään. Se on mahdollisuus elämään, jossa tarkoituksen palaset asettuvat kokonaiseksi kuvaksi. Palasista muodostuvassa kuvassa voi, kohdatusta kärsimyksestä huolimatta, nähdä Jumalan johdatuksen ja huolenpidon.

Kutsu tulla ”siipien suojaan” on kutsu elää turvassa lähellä Jumalaa. Se on kutsu pyrkiä hyvään ja välttää pahaa Jumalan armon ja rakkauden avulla.

Pastori Nina Stjernvall-Kiviniemi