Sytytän kynttilän

 

Sytytän kynttilän. Pieni liekki valaisee pimeää huonetta. Kynttilän liekki valaisee myös sisintäni. Silloin, kun huolet ja levottomuus vaivaavat, rukouksen liekki muistuttaa toisesta todellisuudesta.

Meidän on helppo kadottaa valo ja toivo elämän arkisessa hyörinässä. Kun kuulemme uutisia, jotka pelästyttävät, kun sairaus ja kuolema tulee liian lähelle, me jäämme helposti varjoihin. Ja kuitenkin, Jumala on tullut sinne, missä on kaikkein pimeintä.

”Jeesus Kristus on maailman valo.” Hän ei ole vain maailman valo, vaan liekki jokaisen kristityn elämässä. ”Se, joka seuraa minua ei kulje pimeässä vaan hänellä on elämän valo.” Ikuinen valo syttyi elämääni kastehetkellä. Vaikka varjot eivät jätä minua, polulla kajastaa aina valo, jota kohti suunnistaa.

Valo näyttää ehkä pieneltä, mutta se ei koskaan sammu. Se loistaa tämän elämän jälkeenkin. Taivaassa saan kylpeä valossa ilman varjoja. Siihen saakka rukoilen ja sytytän kynttilän. Vaikka yksi liekki on pieni, meidän kynttilämme yhdessä loistavat kirkkaina.

Rukoilen:

Isä, varjele minua maailman pimeydeltä. Anna Kristuksen valon loistaa sydämessäni vaikempinakin hetkinä. Auta minua levittämään valoa toisillekin ja pidä kirkkauden päämäärä mielessäni. Aamen.

 

Seurakuntapastori Johanna Siltala