Naiset rauhaa rakentamassa

Ensi lauantaina 27.4. vietämme veteraanipäivää. Kun ajattelemme sotiemme veteraaneja, useimmilla on mielessä sotilaat, eli miehet. Monesti jää unholaan se, että myös naiset ovat osallistuneet maamme sotatoimiin.

Suomalaiset naiset osallistuivat kansainvälisestikin mitattuna sankoin joukoin kotirintamatyöhön. Suuri merkitys oli monilla naisjärjestöillä kuten Lotta Svärd -järjestöllä, Marttaliitolla sekä Maalaisnaisilla. Naisjärjestöt organisoivat esimerkiksi reserviläisten sekä evakuoitujen perheiden avustamista. Lotta Svärd -järjestö onkin kenties tunnetuin naisia sotaan osallistanut järjestö, jonka merkitys sotaponnisteluissa on kiistaton. Usein kuitenkin unohdetaan kotirintaman merkitys. Kotirintamalla tarkoitetaan siviiliväestöä, joka tavalla tai toisella ovat osana valtion sodankäyntiä. Vuonna 1938 säädettiin laki yleisestä työvelvollisuudesta, jonka mukaan jokainen 18–59-vuotias suomalainen oli velvollinen tekemään maanpuolustuksen etua välittömästi tai välillisesti tarkoittavaa työtä. Moni nainen osallistui töihin kodin ulkopuolella, jotta miehet pystyttiin vapauttamaan rintamalle. Tämän lisäksi naiset hoitivat kodin, lapset ja tilallisina myös maatilan työt.

Vuosikymmeniä myöhemmin monet kotirintamalla palvelleet naiset muistelevat sota-aikoja. Kaikki kestettiin, kun muistettiin pitää mieli uhrautuvana ja tehdä työtä kodin, isänmaan sekä uskonnon puolesta. Elämä ei ollut helppoa, oli pulaa ruoasta ja huoli läheisitä rintamalla. Kotirintamalaisia hallitsi ainainen pelko papin ilmestymisestä ovelle suru-uutisen kera. Sotavuosien jälkeen naisten merkitys oli merkittävä myös jälleenrakentamisessa. Suomessa oli yli 30 000 sotaleskeä, joiden vastuulla oli 50 000 sotaorvon kasvatus ja elatus. Haavoittuneiden miesten vaimojen tuli hoitaa kodin lisäksi myös ansiotyö. Monien vaimojen tehtäväksi jäi myös entisten sotilaiden psyykkisten oireiden hoitaminen.

Museovirasto on toteuttanut laajan kysely naisten kokemuksista sodan aikana. Monet kyselyyn vastanneista kokivat, ettei heidän tarinoistaan oltu aikaisemmin kiinnostuneita. Sotiemme veteraanit -järjestö järjestää vuosittain keräyksen auttaakseen sotiemme veteraaneja niin kauan kuin he apua ja tukea tarvitsevat. Keräyksen symbolina on toiminut useiden vuosien ajan sotiemme veteraanien kokarditunnus, jonka rinnalle vuonna 2019 nostettiin oma tunnus muistamaan ansaitusti myös sotiemme naisia.

27.4. klo 18 pidettävässä Naisten illassa pääsemme jakamaan yhdessä kokemuksia urheista sotiemme naisista sekä keskustelemaan naisten merkityksestä rauhan rakentamisessa aina sotavuosista nykypäivään. Lämpimästi tervetuloa mukaan keskustelemaan.

Elisa Vihervaara-Räihä

pastori