Oivalluksia rakkaudesta

Tuore rakkaus näyttää niin viattomalta, kuin se karkaisi kaikesta huolesta ja maanantaiaamujen kiireeltä niin vaivattomasti. 

Lauantaina, kun kuljin kirkosta tulleen avioparin ohi, huomasin kuinka tuore rakkaus näyttää niin viattomalta, kuin se karkaisi kaikesta huolesta ja maanantaiaamujen kiireeltä niin vaivattomasti. 

Kypsempi rakkaus näyttää siltä kuin se tietäisi jonkin salaisuuden rakkaudesta ja varmasti tietääkin - senhän takia kysymme isovanhemmiltamme, mikä on pitkän rakkauden salaisuus. 

Menimme naimisiin aviomieheni kanssa 15.7.2023. Vaikka olemme vasta tarinamme alussa, voin silti jakaa tuoreille pareille ja muillekin neuvon elämästä ja ehkä rakkaudestakin.

Olen huomannut, että voi sataa ja paistaa samaan aikaan - pessimisti voisi voivotella sadetta, mutta optimisti etsisi sateenkaarta ja sen toisessa päässä olevaa aarretta. 

Elämässä tarvitaan suhteellisesti kumpaakin lähestymistapaa. Vaikka onnellisuus vahvistaa, vaikeat ajat juurruttavat kaksi ihmistä yhteen. 

Tämän sanoman on mielestäni vanginnut Juha Tapio laulussaan ”Kaksi puuta”. Kertosäkeessä kaksi puuta kasvavat erillään, ovat sateen pieksemiä, mutta katsovat toiveikkaasti parempiin aikoihin - ja koko ajan puut ovat yhteen punoneet juuriaan.

Anu Härmä, seurakuntalainen

Kuva: Aleksi Vähäpassi