Kirkkonummen seurakuntayhtymä valmistelee Pyhän Mikaelin kirkon laajaa peruskorjausta ja uudistamista. Hanke kulkee nimellä Vuorovaikutuksen kirkko. Tavoitteena on säilyttää arvokas kirkko tuleville sukupolville ja tehdä siitä samalla turvallinen, esteetön ja nykyiseen seurakuntaelämään paremmin soveltuva.

Kirkko tarvitsee korjausta

Pyhän Mikaelin kirkossa on lähivuosina edessä useita laajoja teknisiä korjauksia. Muun muassa katto, sähköjärjestelmät, lämmönjakokeskus ja 1950-luvun lopulta peräisin olevat lattialämmitysputket on korjattava. Myös ääni-, kuva- ja muu esitystekniikka on uudistettava.

Ikkunat ja ovet tarvitsevat korjausta, ja kirkon lasimaalaukset konservoidaan. Käytännöllisesti ja taloudellisesti on järkevää toteuttaa useita suuria töitä samanaikaisesti. Tämä tarkoittaa, että kirkko on suljettuna peruskorjauksen ajan.

Samalla seurakunnat haluavat kehittää itse kirkkotilaa. Tavoitteena on avoin ja kutsuva, turvallinen ja esteetön kirkko, jota voidaan käyttää monin eri tavoin.

Suunnittelu aloitettiin jo vuonna 2019, ja ensimmäinen hankesuunnitelma hyväksyttiin vuonna 2022. Sen jälkeen työ keskeytettiin muun muassa muuttuneen maailmantilanteen, etusijalle asetettujen muiden kiinteistöhankkeiden ja rajallisten resurssien vuoksi. Nyt hankesuunnitelmaa on päivitetty ja täydennetty. Seurakuntien kirkkotilalle asettamat perustavoitteet ovat edelleen samat.

Kirkko jumalanpalveluksia, hiljentymistä ja kohtaamisia varten

Pyhän Mikaelin kirkon tulee myös tulevaisuudessa olla ennen kaikkea kirkko – paikka jumalanpalveluksille, kasteille, vihkimisille, hautaan siunaamisille, rukoukselle ja hiljentymiselle.

Kirkkoa tulee kuitenkin voida käyttää nykyistä joustavammin. Siellä tulee olla tilaa eri-ikäisten ihmisten toiminnalle, musiikille ja konserteille, lapsille ja nuorille, juhlille, kokouksille sekä yhdessä muiden toimijoiden kanssa järjestettäville tapahtumille.

Tavoitteena on lisäksi, että kirkko voi olla avoinna myös silloin, kun siellä ei ole erityistä ohjelmaa. Kirkkoon voi tulla hetkeksi, istahtaa, sytyttää kynttilän tai vain olla.

Kaste saa kirkkotilassa aiempaa selkeämmän ja näkyvämmän paikan. Uudistetun tilan tulee myös helpottaa eri-ikäisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten tasavertaista osallistumista jumalanpalvelukseen.

Avoimessa ja esteettömässä kirkossa on pohjimmiltaan kyse vieraanvaraisuudesta. Kirkon tulee kutsua kohtaamisiin, hiljentymiseen ja yhteisöllisyyteen. Kirkkotilan pyhyys ei ole vain seinissä ja historiassa, vaan se syntyy myös seurakunnan elämästä, rukouksesta, sanasta, sakramenteista ja sinne kokoontuvista ihmisistä.

Esteettömämpi ja muunneltava kirkkotila

Suunnittelun tärkeä osa on esteettömyyden parantaminen.

Nykyinen alttarikoroke on tarkoitus poistaa, jotta kirkon lattia olisi pääosin yhdessä tasossa. Tämä helpottaa kirkossa liikkumista ja antaa samalla enemmän mahdollisuuksia mukauttaa tilaa erilaisiin jumalanpalveluksiin ja tapahtumiin.

Pohjoiseen ja eteläiseen ristivarteen suunnitellaan parvia, joiden alle tulee tiloja. Urkuparven alle suunnitellaan sisääntuloalue, jota myös pienemmät ryhmät voivat käyttää.

Tavoitteena on, että kirkko toimii sekä silloin, kun paikalle kokoontuu useita satoja ihmisiä, että silloin, kun pieni ryhmä tarvitsee rauhallisemman tilan. Kaikki ratkaisut toteutetaan kirkon historiaa ja erityisluonnetta kunnioittaen.

Uusi sivurakennus tärkeä osa kokonaisuutta

Kirkon pohjoispuolella sijaitseva nykyinen sivurakennus on suunnitelmien mukaan tarkoitus korvata uudella.

Uuteen rakennukseen sijoitetaan muun muassa kirkon teknisiä tiloja, työtiloja ja henkilökunnan tiloja. Sen kautta järjestetään myös esteetön kulkureitti kirkkoon.

Sivurakennus sijaitsee näkyvällä paikalla, joten se on enemmän kuin kirkon vieressä oleva huoltorakennus. Siitä tulee osa Kirkkonummen keskustan ympäristöä. Arkkitehtuurin, materiaalien, sisäänkäyntien ja piha-alueiden tulee sopia yhteen sekä vanhan kirkon että uuden rakennetun ympäristön – kirjastotalo Fyyrin, lukiokampus Lyyran ja Rovastinpuiston – kanssa.

Kun torin ympärille suunnitellut asuintalot aikanaan rakennetaan, alueella asuu huomattavasti nykyistä enemmän ihmisiä. Kirkko on myös tulevaisuudessa keskellä kylää, aivan kuten se on ollut vuosisatojen ajan.

Suunnittelu etenee vaiheittain

Kirkon peruskorjauksen ja uudistamisen valmistelua jatkettiin vuonna 2025.

Vuoden 2026 aikana kirkossa ja sen ympäristössä on tehty useita tutkimuksia. Rakenteita on tutkittu muun muassa siksi, että voidaan paremmin arvioida, miten lattia, lämmitys, ilmanvaihto ja muut tekniset järjestelmät uudistetaan.

Hankesuunnitelmat ovat pitkällä, mutta tutkimukset ja selvitykset jatkuvat. Myös kustannuksia selvitetään ja arvioidaan. Suunnitelmat tarkentuvat vielä ennen lopullisia päätöksiä.

Työtä tehdään yhteistyössä Kirkkonummen seurakuntien, seurakuntayhtymän luottamushenkilöiden, suunnittelijoiden ja viranomaisten kanssa. Suunnittelun edetessä myös päätöksenteon ja varsinaisten rakennustöiden aikataulu tarkentuu.

Ajankohtaista tietoa hankkeesta, päätöksistä, aikataulusta ja peruskorjauksen vaikutuksista julkaistaan Kirkkonummen seurakuntien verkkosivustolla ja seurakuntien muissa viestintäkanavissa.

Seurakuntaelämä jatkuu peruskorjauksen aikana

Kun peruskorjaus alkaa, Pyhän Mikaelin kirkko suljetaan.

Jumalanpalvelukset, kirkolliset toimitukset ja muu toiminta siirtyvät seurakuntayhtymän muihin tiloihin Kirkkonummella. Tarvittaessa seurakunnat tekevät yhteistyötä myös naapuriseurakuntien ja muiden toimijoiden kanssa.

Ennen kirkon sulkemista laaditaan tarkempi suunnitelma siitä, missä toiminta järjestetään ja miten kirkon esineistö suojataan ja varastoidaan. Kirkkonummelaisille tiedotetaan käytännön järjestelyistä hyvissä ajoin.

Peruskorjauksen aikana hautaan siunaamiset on tarkoitus järjestää ensisijaisesti Haapajärven siunauskappelissa. Samalla kappelin tiloja kehitetään niin, että vainajien säilytyspaikkojen määrä vastaa peruskorjauksen aikaista tarvetta.

Historiallisesti kerroksellinen kirkkorakennus

Pyhän Mikaelin kirkon historia ulottuu keskiajalle, vaikka ensimmäisen kivikirkon tarkkaa rakentamisajankohtaa ei tiedetä varmasti. Tutkijat ovat päätyneet erilaisiin tuloksiin. Vanhemmassa tutkimuksessa kirkon vanhimmat osat on ajoitettu jopa 1200-luvulle, kun taas uudemman tutkimuksen mukaan kivikirkon vanhimmat osat ovat todennäköisesti noin vuodelta 1500.

Kirkko on muuttunut vuosisatojen aikana monta kertaa. Sitä on laajennettu, korjattu ja mukautettu uusiin tarpeisiin. Vuonna 1573 salamanisku aiheutti tulipalon, jonka jälkeen rakennuksesta jäivät jäljelle lähinnä muurit. Kirkko oli rakennettu uudelleen viimeistään vuonna 1586. Nykyinen kirkkotila on siis pitkän muutoshistorian tulos. Viimeisin suuri uudistus tehtiin 1950-luvun restauroinnin yhteydessä.

Kirkko ja kellotapuli on suojeltu sekä kirkkolain että asemakaavan nojalla. Kirkonmäki ja hautausmaa ovat lisäksi muinaismuistoaluetta. Pyhän Mikaelin kirkkoon tehtävät muutokset on toteutettava kirkon historiaa ja ympäristöä kunnioittaen. Teknisten ja käytännöllisten tarpeiden ratkaisemisen lisäksi on säilytettävä kirkon arkeologiset, historialliset, rakennustaiteelliset ja maisemalliset arvot. Museovirasto ja Kirkkohallitus antavat suunnitelmista lausunnot. Tavoitteena ei ole palauttaa kirkkoa tietylle aikakaudelle, vaan tehdä peruskorjauksesta uusi, hienovarainen lisä rakennukseen, joka on muuttunut monta kertaa vuosisatojen aikana.

Lisätietoja

Kirkkoherra Anna-Maija Kuutti-Manninen (anna-maija.kuutti-manninen@evl.fi, 050 356 9041)

Kyrkoherde Fred Wilén (fred.wilen@evl.fi, 050 598 4833)

Talousjohtaja Sirkkaliisa Cavonius (sirkkaliisa.cavonius@evl.fi, 040 824 3675)

Kiinteistöpäällikkö Anna Antikainen (anna.m.antikainen@evl.fi, 040 759 7750)