Maaliskuussa 2019 yhteinen kirkkovaltuusto teki päätöksen, että arkkitehti Juha Leiviskän suunnittelema rakennus peruskorjattaisiin. Vajaassa kahdessa vuodessa moni asia on muuttunut niin paljon, että peruskorjauksen kannattavuutta ja tarpeellisuutta on haluttu arvioida uudestaan.

Kokonaisvaltaiseen uudelleenarviointiin vaikuttivat seuraavat asiat:

Keskustan seurakuntataloon tehtiin vuoden 2020 alussa lisätutkimuksia, muun muassa kantavien rakenteiden kuntoarviot. Vaikka tutkimuksissa ei tullut esille mitään uutta, se vahvisti näkemyksiä peruskorjauksen onnistumisen haasteista. Talon rakenteissa on käytetty hyvin monenlaisia rakennustekniikoita ja rakennus on suunnittelultaan monimuotoinen. Esimerkiksi seurakuntatalossa on ulkoseinissä viisi erilaista rakennetta, joiden peruskorjaus vaatii kukin erilaisen korjaussuunnitelman. Tämänkaltaisen moniulokkeisen ja -kulmaisen rakennuksen huolto ja ylläpito ovat kalliita. Huomioitavaa on myös, että tällaisilla rakenneratkaisuilla tehdyn rakennuksen elinkaari on erilainen kuin esimerkiksi satoja vuosia vanhan kivikirkon.

Seurakuntien arvioitu jäsenkehitys vaikuttaa tulevina vuosina myös taloudelliseen tilanteeseen. Seurakuntien omaisuus on pääosin kiinteää omaisuutta, kuten hautausmaita ja kirkkoja, joiden ylläpito maksaa.

Yleisellä tasolla Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on arvioitu olevan liian suuri kiinteistömassa siitä aiheutuvan korjausvelan vuoksi. Tilanne vaatii huomiota myös Kirkkonummen seurakuntayhtymässä, jossa korjausvelkaa ei ole saatu vähennettyä toivotussa aikataulussa. Jatkossa nykyisenkin kiinteistömassan ylläpito ja huolto vaatii nykyistä enemmän määrärahoja. Kirkkonummen seurakuntayhtymässä on tavoitteena kiinnittää huomiota kiinteistöjen riittävään käyttöasteeseen ja monipuoliseen käyttöön.

COVID-19 pandemialla on ollut seurakuntien toimintaan ja talouteen isoja vaikutuksia. Keväällä 2020 hyvin lyhyessä ajassa kokoava toiminta seurakuntien tiloissa keskeytyi kokoontumisrajoitusten vuoksi. Toimintaa siirrettiin mahdollisuuksien mukaan verkkoon ja puhelintyöhön. Asiakaskontaktien ja ruoka-avun tarve lisääntyi diakoniatyössä. Hengellisen sisällön tuotantoa lisättiin verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Seurakunnan toiminta jatkui keväällä uudessa muodossa ja fyysiset tilat ovat olleet pandemian aikana vähäisessä käytössä.

Kohtaavalle toiminnalle on edelleen tarvetta, ja ihmisillä on tarve kokoontua yhteen ja kuulua yhteisöön. Kirsikan toimitilasta Ellenistä saadut hyvät kokemukset osoittavat, että joustavasti käyttöön otettavat tilat siellä, missä ihmiset muutenkin liikkuvat, ovat seurakuntien tulevaisuuden toiminnan kannalta todennäköisempi vaihtoehto.

Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi myös talousarvion vuodelle 2021 sekä henkilöstösuunnitelman vuosille 2021-23.

Talousarvio 2021

Yhteinen kirkkovaltuusto vahvisti kokouksessaan talousarvion vuodelle 2021 ja talous- ja toimintasuunnitelman vuosille 2022-23. Talousarvio perustuu 1,25% kirkollisveroprosenttiin. Talouden suunnittelun lähtökohtana on ollut, että kirkollisverokertymä ei kasva, vaan on noin 5% vähemmän kuin vuoden 2020 talousarviossa. Vuonna 2021 kirkollisverokertymän arvioidaan olevan noin 6,55 miljoonaa euroa.

Henkilöstösuunnitelma 2021-23

Kirkkonummen seurakunnissa on töissä 69 henkilöä marraskuussa 2020 (78 henkilöä vuonna 2019). Viranhaltijoita on 40 ja työsuhteisia 29. Eniten työntekijöitä on varhaiskasvatuksessa (13 henkilöä), toimistotyössä (10 henkilöä) ja papistossa (11 henkilöä). Lisäksi kausityössä, kuten hautausmailla ja leireillä on ollut kausityöntekijöitä. On olettavissa, että tulevina vuosina henkilöstön määrä vähenee. Tavoitteena on, että henkilöstövähennykset toteutetaan luonnollisen poistuman kautta.

Henkilöstön sairauspoissaolot ovat vähentyneet vuodesta 2018 lähtien. Vuonna 2020 etätyötä on tehty mahdollisuuksien mukaan useimmilla työaloilla.

Seurakuntayhtymässä tuetaan henkilöstön virkistymistä mm. liikunta- ja kulttuurietuuksilla. Yhteistoimintaa toteutetaan mm. yhteisissä työkokouksissa sekä yhteistyötoimikunnassa. Seurakuntayhtymässä toimitaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusperiaatteita noudattaen.