Tutustu seurakuntayhtymän strategiaan

Kirkkonummen seurakuntayhtymä

Seurakunta 2015 -strategia

 

ARVOT

 

Seurakuntayhtymän työtä, työntekijöitä ja päätöksentekoa ohjaavat kristilliset arvot. Näistä erityisesti nousevat esiin seuraavat neljä arvoa: pyhän kunnioitus, vastuullisuus, totuudellisuus ja oikeudenmukaisuus. Ne ovat samat kuin koko kirkon strategiaan valitut arvot. Arvojen kytkentä esiin nouseviin asioihin ja niiden sisällöllinen vaikutuspiiri määrittyvät kuitenkin toisin seurakuntayhtymässä kuin seurakuntatyössä tai koko kirkossa.

 

Pyhän kunnioitus

Pyhän kunnioitus nousee seurakuntayhtymän toimialan perinteisesti hengellisestä luonteesta. Pyhän kunnioitus edellyttää päättäjiltä ja viranhaltijoilta kirkon jäsenyyttä ja perustietoa kristinuskosta. Tietoa kirkosta ja sen olemuksesta tarvitsevat myös monet yhteistyökumppanit. Pyhän kunnioituksesta kasvaa toisen vakaumuksen molemminpuolinen kunnioittaminen.

Vastuullisuus
Kaikissa työtehtävissä, talouden, omaisuuden ja kiinteistönhoidossa toimitaan vastuullisesti. Erilaisille näkemyksille annetaan arvo, mutta sitoudutaan yhteisiin päätöksiin ja huolehditaan niiden toteutumisesta. Kohtuullisuus on vaatimuksena sekä kaikessa kulutuksessa ja luonnonvarojen käytössä että tuotto-odotuksissa ja työntekijöiltä edellytettävissä työsuorituksissa. Erityistä huolta kannetaan niistä, jotka eivät osaa, jaksa tai kykene puolustamaan oikeuksiaan.

Totuudellisuus
Totuudellisuus on lähtökohtana kaikessa yhteistyössä sekä työtovereiden että seurakuntalaisten kohtaamisissa. Seurakuntayhtymässä elämä, teot ja päätökset eivät ole ristiriidassa kirkon opetuksen kanssa. Päätöksenteko, sen valmistelut ja toimeenpanot pidetään läpinäkyvinä.

Oikeudenmukaisuus
Asiat ratkaistaan tasapuolisesti ja kaiken tarkastelun kestävästi. Järjellä ratkaistavia asioita ei hengellistetä. Seurakuntayhtymässä tehtävää työtä ohjaa kirkon ja sen toimintaan liittyvän muun lainsäädännön riittävä tuntemus. Tehtävien hoidon vaatima kaikkinainen tietämys pidetään ajan tasalla.

 

 

PERUSTEHTÄVÄT

 

Seurakuntayhtymän nykyinen toiminta sekä elämässä eteen tulevat uudet tarpeet ja haasteet suhteutetaan ja arvioidaan perustehtävän valossa. Koko seurakuntayhtymän yhteinen perustehtävä kuvaa sen, mikä Kirkkonummella tehtävässä työssä on keskeistä ja tärkeää. Eri toimialojen perustehtävät nousevat yhteisestä perustehtävästä, konkretisoivat sitä, tukevat toisiaan eivätkä ole ristiriidassa keskenään. 

 

Koko seurakuntayhtymän perustehtävä on määritelty näin:

Seurakuntayhtymän tehtävänä on talouden kokonaisuuden hallinta ja edellytysten luominen seurakuntien toiminnalle tuottamalla talous- ja henkilöstöhallinnon, hauta- ja kiinteistötoimen, tietohallinnon ja perheneuvonnan palvelut.

 

Taloustoimiston tehtävänä on tuottaa taloushallinnon, henkilöstöhallinnon ja tietohallinnon palvelut seurakunnille, perheneuvonnalle, kiinteistötoimelle ja hautatoimelle.

 

Hautatoimen perustehtävä on tarjota hautasijoja kotikunnan vainajille sekä tarjota eläville paikka suremiseen.

 

Kiinteistötoimi pitää seurakuntayhtymän omistamat kiinteistö- ja kirkkorakennukset asianmukaisessa kunnossa, jotta seurakunnat voivat palvella kyseisissä tiloissa jäseniään tarkoituksenmukaisesti.

 

Perheneuvonnan tehtävänä on sielunhoidon ja terapeuttisen keskustelun avulla tukea ja auttaa parisuhteen ja perheen ongelmissa sekä muissa elämän kriisitilanteissa.

 

 

YHTEISÖLUONNE

 

Seurakuntayhtymä on julkisyhteisö

Seurakuntayhtymä on ennen muuta julkisyhteisö, jota ohjaavat kirkon ja yhteiskunnan lait ja asetukset. Se kokoaa jäseniltään verotuloja toimintansa rahoitukseksi. Seurakuntayhtymä saa valtiolta osuuden yhteisöveron tuotosta korvauksena hoitamistaan yhteiskunnallisista palveluista. Palvelujen käyttäjiltä peritään maksuina osa kustannuksista. Seurakuntayhtymän hallinto on julkista demokratiaa.

 

Hengellinen tehtäväalue on kapea

Kirkkonummen seurakunnat ovat sopineet yhtymän peruskirjassa, että ne valtuuttavat seurakuntayhtymän hoitamaan puolestaan perheneuvontatyön. Seurakuntien valintana on ollut antaa yhtymälle kapea-alainen hengellinen tehtävä.

 

Seurakuntayhtymä välittää kuvaa kirkosta ja kristillisestä uskosta

Vaikka seurakuntayhtymän erityisenä tehtävänä on edellytysten luominen seurakuntien toiminnalle, kirkkonummelaiset näkevät sen kirkkona. Arkisia tehtäviä hoitaessaan seurakuntayhtymä välittää kuvaa kirkosta ja kristillisestä uskosta.  

 

LÄHTÖKOHTA-ANALYYYSI

 

Strategiaa laadittaessa seurakuntayhtymän ja seurakuntien työntekijät ja luottamushenkilöt tekivät lähtökohta-analyysia kartoittamalla seurakuntayhtymän ja sen toimintaympäristön vahvuuksia, mahdollisuuksia, heikkouksia ja uhkia.

 

Vahvuudet ja mahdollisuudet

Kirkkonummella yhdistyvät maaseudun ja taajaman parhaat puolet. Vetovoimaisessa kunnassa myös kirkko saa jäsenkasvua ja tukevan taloudellisen pohjan. Kaksikielisessä seurakuntayhtymässä on vahvaa ammattitaitoa. Omaa paikkakuntaa avarammin katsoen vahvuutena on hyvinvointivaltio, jonka arvomaailman pohjana on kristinusko ja jonka väestöstä valtaosa kuuluu jäsenenä luterilaiseen kirkkoon.

 

Seurakuntayhtymällä on mahdollisuus kehittää omaa toimintaansa itsenäisesti ja palvella kirkkonummelaisia entistä paremmin. Seurakuntien jäsenmäärän ja toiminnan kasvu edellyttävät aktiivista kehitystyötä ja edellytysten luomista yhteisöllisyyden kokemiselle. Hengellisyyden ja henkisyyden kasvu suovat tarttumapintoja kirkon ja kirkkonummelaisten yhteyksille. Vapaaehtoistoiminnassa on suuret voimavarat.

 

Heikkoudet ja uhat

Seurakuntayhtymän heikkoutena on maantieteellisesti jakautunut alue, jonka eräiden osien välillä on huonot kulkuyhteydet. Yhtymärakenteessa on kolme itsenäistä toimijaa, minkä vuoksi yhteinen johtajuus on hankala järjestää. Voimakas muuttoliike tuo sukupolvien ajan paikkakunnalla asuneiden rinnalle ihmisiä, joilla ei ole Kirkkonummella juuria. Omaa paikkakuntaa laajemmin katsoen heikkoutena on kristillisen perinteen ja tapakulttuurin oheneminen. Kiireinen elämänmuoto koettelee perheitä ja niiden jaksamista sekä tuo esiin yksilöä kohtaavat nurjat puolet kuten yksinäisyyden, syrjäytymisen, väsymisen ja työuupumuksen.

 

Samalla kun väestön kasvussa nähdään Kirkkonummen vahvuus ja mahdollisuudet, se voi liian nopeana tulla uhaksi myös seurakuntayhtymälle. Asioiden ja tehtävien suunnittelun ja ohjaamisen sijaan on vaarana jäädä perästäpäin reagoijaksi. Uhkana nähdään kirkon jäsenyyden siteiden höltyminen. Monet punnitsevat kirkon jäsenyyttä vain välittömän hyödyn näkökulmasta. Kirkkonummellakin sosiaalinen kahtiajakautuminen on nähtävissä. Uhkana nähdään myös se, että valtakunnalliset tiedotusvälineet antavat osin vääristyneen kuvan kirkosta. Edellä todetut uhat nähdään haasteina, joihin strategian mukaisessa toiminnassa tulee vastata.

 

 

VÄESTÖENNUSTE

 

Lähtökohtana kunnan väestöennuste

Kirkkonummen kunnan väestöennuste vuodelle 2015 on 44 571 henkeä. Seurakuntien väestöennusteeseen vaikuttaa kunnan väkiluvun kasvun ohella kirkosta eroaminen ja siihen liittyminen. Kirkkonummella 2000-luvun alussa liittyjiä oli enemmän kuin eroajia. Viime vuosina kirkkoonkuulumisprosentti on kuitenkin laskenut vuosittain 0,6 prosenttiyksikköä. Vuoden 2006 lopussa väestöstä 80,4 % oli seurakuntien jäseniä. Kirkkoonkuulumisprosenttia laskee toisaalta muuttoliike, koska paikkakunnalle muuttajissa on enemmän kirkkoon kuulumattomia kuin olemassa olevassa asujaimistossa. Toisaalta kirkosta eronneita on enemmän kuin siihen liittyjiä.

 

Kunnan asukkaista 77 % kuuluu kirkkoon vuonna 2015

Jos kirkkoon kuulumisen trendi jatkuu nykyisen kaltaisena, vuonna 2015 on seurakuntien jäsenenä 75,0 % kirkkonummelaisista eli 33 428 henkeä. Jos trendiä saadaan seurakuntien toimilla muutettua niin, että nettoero puolittuu nykyisestä, vuonna 2015 on kirkon jäsenenä 77,2 % kirkkonumme­laisista eli 34 408 henkeä. Molempien skenaarioiden perusteella seurakuntien väkimäärä kasvaa kunnan kasvun myötä, ensin mainitussa 5 809 ja jälkimmäisessä 6 789 henkeä. Tämän strategian lähtökohdaksi on valittu seurakunnan kannalta parempi ja haastavampi vaihtoehto.

 

Keskusta ja itäinen alue saavat uusia asukkaita

Kirkkonummen kunta sijoittaa kuntalaiset tulevaisuussuunnitelmassaan neljään asuinalueeseen eli pohjoiseen, keskiseen, eteläiseen ja itäiseen. Tätä mukaillen seurakuntien jäsenistön kasvu painottuu keskiselle ja itäiselle alueelle, joissa kummassakin se on noin 2 500 henkeä. Pohjoisella ja eteläisellä alueella jäsenmäärä kasvaa vajaalla 1 000 hengellä.

 

Ikärakenne on terve, pienten lasten ja vanhusten osuus kasvaa

Ikäryhmistä kasvavat eniten alle kouluikäisten ja hiljan eläkkeelle jääneiden ryhmät. Seurakuntien nykyiseen väestörakenteeseen liitettyinä muutokset merkitsevät sitä, että vuonna 2015 on jäsenistöstä reilu neljäsosa alle 15-vuotiaita ja kymmenesosa yli 65-vuotiaita. Työikäisiä on jäsenistöstä vajaa 60 %.

 

Jäsenistön liikkuvuus lisääntyy

Monien kirkkonummelaisten suvut ovat asuneet paikkakunnalla pitkään. Yhä enemmän paikkakunnalle muuttaa kuitenkin ihmisiä muualta maasta ja pääkaupunkiseudulta. Muuttoliikkeen aiheuttama juurettomuus kasvaa, kotiseurakunta-ajattelu ja -identiteetti ohenevat. Toisella paikkakunnalla työssäkäynti heikentää siteitä Kirkkonummeen. Perhe muodostuu entistä useammin muutoin kuin ns. ydinperheestä.   

 

Monikulttuurisuus yleistyy

Koska Kirkkonummi on osa pääkaupunkiseutua, täällä asuu tulevaisuudessa yhä suurempi joukko eri puolilta maailmaa muuttaneita ihmisiä. He puhuvat äidinkielenään yhä useampia kieliä, ja muita uskontoja tunnustavien maahanmuuttajien määrä kasvaa. Osa maahanmuuttajista haluaa kuulua luterilaiseen kirkkoon.

 

VISIO 2015

 

Vetovoimainen, kaksikielinen seurakuntayhtymä

Vuonna 2015 Kirkkonummi on edelleen pääkaupunkiseudun itsenäinen, kasvava kunta, jossa yhtyvät maaseudun ja taajaman parhaat piirteet. Sen vetovoimaa lisäävät luonnonläheisyys ja hyvät, monipuoliset palvelut. Kirkkonummella on suomen- ja ruotsinkieliset seurakunnat, jotka kuuluvat kahteen eri hiippakuntaan. Näistä lähtökohdista käsin Kirkkonummella on kaksikielinen seurakuntayhtymä.

 

Seurakuntayhtymä luo puitteet seurakuntien työlle

Ensisijaisesti seurakuntayhtymä luo puitteet seurakuntien toiminnalle. Se huolehtii taloudenpidosta, kiinteistöistä ja hautausmaista. Taloudenpito tukee seurakuntien toiminnan pitkäjänteistä suunnittelua ja seuraa vastuullisesti toiminnan kehitystä. Seurakunnan kiinteistöt ja toimitilat palvelevat seurakunnan perustehtävää. Ne on mitoitettu niin, että tilat vastaavat toiminnan tarpeita ja ovat taloudellisesti tarkoituksenmukaisia. Toimitilat ja niiden työntekijät viestivät yhteisön olemusta sekä tarjoavat ja tukevat mahdollisuuksia osallistua. Hautausmaat tarjoavat kuolleille hautasijan ja eläville paikan surra.

 

Talouden perusta on terve ja vakaa

Seurakuntayhtymän taloudellinen perusta on pidetty vakaana ja terveellä pohjalla. Seurakunnalla on verotuloihin perustuva vahva talous. Omaisuuden hoidossa vältetään suuria riskejä eikä tuoton maksimointi ole itsetarkoitus. Seurakuntien jäseniltään perimät maksut ovat oikeudenmukaisia eikä jäsenten maksukyvyttömyys estä perustoimintoihin osallistumista. Maaomaisuutta säilytetään tulevien sukupolvien käyttöön.  

 

Kilpailukykyinen ja hyvämaineinen työnantaja

Kirkkonummen seurakuntayhtymä ja seurakunnat ovat kilpailukykyisiä ja hyvämaineisia työnantajia. Samalla kun useat työehtoja koskevat sopimukset ja päätökset tehdään koko kirkkoa koskeviksi, Kirkkonummella pyritään työntekijöille takaamaan mahdollisimman hyvät edut. Hyvällä henkilöstöpolitiikalla ja johtamisella on seurakuntayhtymään ja seurakuntiin saatu myönteinen työilmapiiri ja toimintakulttuuri. Työntekijöiden ammattitaidon kehittymistä vaalitaan. Työtehtävät jaetaan oikeudenmukaisesti, suunnataan palvelemaan perustehtävän hoitoa ja mitoitetaan niin, ettei kenenkään työmäärä ole kohtuuton. Työntekijöiden kaikinpuolisesta hyvinvoinnista huolehditaan unohtamatta henkistä ja hengellistä kasvua.

  

Käytännöllisistä tehtävistä huolimatta imagona on olla kirkko

Vaikka seurakuntayhtymä on ensisijaisesti taloushallinnollinen julkisyhteisö, jonka tehtävä on luoda puitteet seurakuntien toiminnalle, sen imagona on olla kirkko. Toimitilat kutsuvat ihmisiä kirkkoon. Seurakuntayhtymän toimintatavoissa ja sen tekemissä valinnoissa nähdään kristillinen arvomaailma. Tästä johtuen palvelu on ihmisläheistä. Lisäksi kaikkia valintoja ohjaavat kestävän kehityksen periaatteet ja vastuullisuus luontoa kohtaan. Seurakuntayhtymällä on kirkon ympäristödiplomi.

 

TOIMINTASTRATEGIA

 

Visio 2015 kertoo suunnan, jota kohden seurakuntayhtymä pyrkii lähitulevaisuudessa kulkemaan valintojen kautta. Valinnat muodostavat toimintastrategian eli käytännön tasolla tehtävät toimenpiteet, jotta vuodelle 2015 asetettu tahtotila voisi toteutua. Osin toimintastrategian linjauksilla pyritään säilyttämään nykytila, osin niiden avulla pyritään muutokseen.

 

Tulonmuodostusta monipuolistetaan

Kirkkonummen seurakuntien tulot muodostuvat valtaosaltaan verotuloista. Strategian lähtökohtana olevan jäsenkehityksen perusteella verotulot pysyvät lähitulevaisuudessakin keskeisenä ja riittävänä tulolähteenä eikä kirkon oikeutta kerätä jäseniltään veroja nähdä uhatuksi. Silti on viisasta tietoisesti pyrkiä monipuolistamaan tulopohjaa. Tätä varten seurakuntayhtymä osallistuu aktiivisesti mailleen kaavoitetun Kirkkolaakson kiinteistöliiketoimintaan. Jotta siinä onnistutaan, kiinteistöliiketoiminnan osaamista kartutetaan niin asianosaisten virkamiesten kuin luottamushenkilöidenkin keskuudessa. Tarvittaessa käytetään ulkopuolisia asiantuntijoita.

 

Toimitiloja lisätään harkiten, rakennusinvestointien pääpaino kunnossapidossa

Seurakuntayhtymä seuraa aktiivisesti kunnan kaavoitustyön etenemistä ja siihen liittyvää asuinalueiden väestöllistä kasvua. Tilanteen sitä vaatiessa uusille asuinalueille hankitaan toiminnan edellyttämät tilat. Ne voivat olla muiden kanssa yhteiskäytössä olevia, seurakuntien vuokraamia tai seurakuntien itselleen hankkimia tai rakennuttamia tiloja. Nykyisellään varsin laajan rakennuskannan kasvattamisesta päätetään harkitusti. Erityisesti painotetaan nykyisten tilojen kunnossapidosta huolehtimista.

 

Hautausmaat riittävät ja niitä hoidetaan hyvin

Seurakuntien nykyiset hautausmaat ovat riittävät pitkälle tulevaisuuteen, eikä niiden laajentamiselle ole tarvetta. Uurnahautausten suosio on kasvanut, ja niiden jatkuvaan lisääntymiseen varaudutaan. Seurakuntalaisille hautausmaat merkitsevät paljon ja ovat yksi jäsenyyden peruste. Siksi hautausmaiden hoitotaso pyritään pitämään korkeana.

 

Kunta on tärkein yhteistyökumppani

Kirkkonummen kunta on seurakuntayhtymän ja seurakuntien keskeisin yhteistyökumppani. Yhteistyön kehittäminen ja lujittaminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä kunta ja seurakunnat toimivat kaikkien kirkkonummelaisten parhaaksi. Moninaisen yhteistyön muodoista, laajuudesta ja laadusta käydään säännöllistä puitekeskustelua kunnan edustajien kanssa. Seurakunnat ottavat huomioon oman kunnan tarjoamat mahdollisuudet etsiessään yhteistyökumppaneita ja kilpailuttaessaan tavaroiden ja palvelujen toimittajia.
 

Henkilöstöohjelma laaditaan

Seurakuntayhtymään ja seurakuntiin laaditaan yhteinen henkilöstöohjelma. Sen näkökulmina ovat sitoutuminen, osaaminen, johtaminen ja työhyvinvointi. Henkilöstön sitoutuminen pohjautuu kirkon sanomaan, työstä yhdessä laadittuihin pelisääntöihin ja ihmisläheiseen palveluun. Osaaminen käsittää perehdyttämisen, osaamiskartoituksen, henkilöstökoulutuksen, työssä oppimisen ja palvelun laadun kehittämisen. Johtaminen koskettaa esimies-alaissuhteen selkeyttä, johtamis­käytäntöjä, kehityskeskusteluja, palautteen antamista, palkkausta ja palkitsemista, henkilöstö­suunnittelua, rekrytointia, yhteistyötä ja vapaaehtoistoimintaa. Työhyvinvointiin liittyvät työympäristö, motivointi, työterveydenhuolto, työkykyä ylläpitävä toiminta, hengellisen elämän hoito ja työnohjaus.  

 

Julkisen demokratian läpinäkyvyyttä lisätään

Viestinnän keinoilla luodaan jokaiselle kirkkonummelaiselle mahdollisuus saada tietoa seurakuntayhtymän päätöksenteosta sekä suomen että ruotsin kielellä. Asioiden sitä vaatiessa valmistelu ja päätöksentekoprosessi ovat luottamuksellisia. Päätöksentekijöiksi pyritään saamaan mahdollisimman laajasti jäsenistöä edustavat luottamushenkilöt. Päätöksistä tiedottamista työntekijöille, seurakuntalaisille ja kaikille kirkkonummelaisille tehostetaan sekä totutuin että uuden informaatioteknologian keinoin.

 

Muutosvalmius tehtävien hoitoon uusissa yhteyksissä

Suomen ev.lut. kirkossa on useita suunnitelmia seurakuntien tukitoimien tuottamiseksi paljon nykyistä suurempina kokonaisuuksina. Nämä suunnitelmat koskevat muun muassa atk-palveluja, jäsenrekisteriä ja taloushallinnon eri tehtäviä. Kirkkonummella valmistaudutaan siihen, että kaikkia nykyisiä tehtäviä ei vastaisuudessa välttämättä hoideta itse. Muutosvalmiuteen sisältyy myönteinen suhtautuminen sopimusyhteistyöstä naapuriseurakuntien kanssa, jos tähän tulee tarvetta. Vaikka tehtävien hoito oman henkilökunnan voimin nähdään ensisijaisena vaihtoehtona, selvitetään tarvittaessa mahdollisuuksia ostopalvelujen käyttöön.

 

Yhteinen seurakunnallinen toiminta

Peruskirjan mukaan seurakuntatoimintaan liittyvistä tehtävistä hoidetaan yhtymässä vain perheasiain neuvottelukeskuksen työ. Vastaisuudessakin säilytetään peruslinjaus, että seurakuntayhtymän tehtävänä on hallita talouden kokonaisuutta ja luoda edellytykset seurakuntien toiminnalle. Eteen saattaa kuitenkin tulla tilanteita, joissa joudutaan punnitsemaan seurakuntayhtymän roolia seurakunnallisen toiminnan toteuttajana. Kun tehtävän kohteena ovat kaikki kirkkonummelaiset, tarvitaan valmius työn organisointiin joko seurakuntayhtymän tai molempien seurakuntien toteuttamana.

 

Omaisuuden hoidolle tavoitteet ja toimintaperiaatteet

Omaisuuden hoidolle asetetaan tavoitteet ja toimintaperiaatteet. Tehtävä koskee seurakuntayhtymän sijoitustoimintaa, sen omistamia maa-alueita ja Kirkkolaaksoa. Tavoitteissa ja toimintaperiaatteissa määritellään vastuullisuuden, kohtuullisen tuoton ja riskien hallinnan sisältö ja keskinäiset suhteet. Kun omaisuuden hoidolla kerätään varoja sekä nykyisen toiminnan kuluihin että tulevien sukupolvien tarpeisiin, näiden välinen suhde selkeytetään. Omaisuuden hoidon tavoitteita ja toimintaperiaatteita määriteltäessä noudatetaan koko kirkon eettisen sijoitustoiminnan ohjeistusta.

 

 

RESURSSIT

 

Tuloveroprosenttia ei koroteta

Resurssit muotoutuvat sillä perusteella, ettei kirkollisverojen tuloveroprosenttia koroteta. Verotulojen jakamisessa on osoittautunut toimivaksi suomalaisen ja ruotsalaisen seurakunnan kesken käytetty jakosuhde eikä sitä ole tarve muuttaa.

 

Seurakuntayhtymän henkilöstömäärä ei oleellisesti kasva

Vaikka seurakuntien yhteenlaskettu jäsenmäärä kasvaakin vuoteen 2015 mennessä noin 7 000 hengellä, seurakuntayhtymän tehtävät ovat sen kaltaisia, että tämän hetken näkemyksen mukaan tehtävät kyetään hoitamaan nykyisellä henkilöstömäärällä. Jos kuitenkin perusteltuja lisäystarpeita vastaisuudessa tulee, seurakuntayhtymän palveluksessa oleva henkilöstömäärä ei oleellisesti kasva.

 

Investointien omarahoitteisuus

Toimitilaresurssit ovat nykyiseen toimintaan nähden riittävät ja sijaitsevat seurakuntien toiminnan kannalta oikeissa paikoissa. Toimitilojen kuntoon ja tarkoituksenmukaisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Uusille asuinalueille mahdollisesti hankittavien toimitilojen investoinnit mitoitetaan sellaisiksi, että ne voidaan tehdä omarahoitteisesti. Omarahoitteisuuden periaate koskee myös peruskorjaus- ja kunnossapitoinvestointeja.

 

Kirkkolaakson tuotto tuleville sukupolville

Kirkkolaaksoon sijoitetut varat alkavat tuottaa vasta vuosien jälkeen. Se on pitkäaikainen sijoitus, jonka tarkoituksena on luoda edellytyksiä seurakuntien työlle Kirkkonummella tulevien sukupolvien elinaikana.   

 

ORGANISAATIO JA HALLINTO

 

Osa kirkon organisaatiota

Kirkkonummen seurakuntayhtymä on osa kirkon kokonaisorganisaatiota ja kuuluu Espoon hiippakuntaan kuten suomalainen seurakuntakin. Espoon hiippakunnassa ne kuuluvat Espoon tuomiorovastikuntaan. Ruotsalainen seurakunta kuuluu Porvoon hiippakuntaan ja siellä Keski-Uudenmaan rovastikuntaan. Hiippakuntajakoon ei ole odotettavissa muutoksia. Seurakuntarakenteen laaja muutos Suomessa johtanee kuitenkin rovastikuntajaotuksen muuttumiseen, mikä koskettanee Kirkkonummeakin.

 

Hallinnon perusrakenne ei muutu

Kirkkonummella on hyvä säilyttää kaksikielinen seurakuntayhtymä. Seurakuntayhtymän organisaatio on säädetty Kirkkolaissa ja Kirkkojärjestyksessä, eikä sitä voida paikallisesti muuttaa. Organisaation ongelmana on nähty kokonaisvaltaisen johtajuuden puute. Johtajuus vääjäämättä pirstoutuu, kun yhtäältä seurakuntayhtymä ja toisaalta seurakunnat toimivat Kirkkolain niille suoman oikeuden perusteella hyvin itsenäisinä.

 

Johtajuutta kehitetään

Pirstoutuneeseen johtajuuteen etsitään apua kehittämällä johtoryhmätyöskentelyä. Johtoryhmälle laaditaan toimintaohje, ja sen kokouksista tehtävät muistiot saatetaan työntekijöiden ja luottamushenkilöiden tietoon. Koska johtoryhmä ei ole lain edellyttämä toimielin, sen mahdollisuudet yhteisen johtajuuden vahvistamiseen perustuvat keskinäiseen vuorovaikutukseen, yhteisymmärryksen etsimiseen ja toinen toisensa kunnioittamiseen. Seurakuntayhtymän ja seurakuntien johtajille järjestetään mahdollisuus kehittää ammattitaitoaan johtajina. Pyritään vahvistamaan yhteistyötaitoja sekä ongelma- ja ristiriitatilanteiden ratkaisemistaitoja. Johdon ja työntekijöiden välistä suhdetta kehitetään kannustamalla molemminpuolisen rakentavan palautteen antoon sekä arvioimalla säännöllisesti työhyvinvointia. 

 

 

Toimivaltasuhteita selkeytetään

Toimivaltasuhteiden selkeyttämisellä voidaan seurakuntayhtymän organisaatiota niin ikään kehittää. Selkeyttäminen koskee johtavien viranhaltijoiden, luottamushenkilöiden sekä näiden kahden ryhmän välisiä suhteita ja työnjakoa.