Kirkon lattiaan on kuvattu neljä hahmoa. Matteuksen enkeli tai siivellinen hahmo tervehtii kirkkoon tulijoita jo ovella samoin kuin Markuksen leijona. Luukkaan härkä on kastemaljan puolella kirkon etuosassa, Johanneksen kotka saarnatuolin lähellä. Neljän evankelistan symbolihahmot ovat toistuneet vuosisadat kristillisessä taiteessa.
Evankelistojen symbolit ovat samalla myös Hesekielin kirjan kerubin neljät kasvot. Hesekiel näki Jumalan kirkkauden erikoisen kerubin hahmossa. Kerubilla julisti samasta Jumalasta, mutta sillä oli neljät kasvot: ihmisen, leijonan, härän ja kotkan.
Ihmisen, leijonan, härän ja kotkan näköiset enkelihahmot tulevat uudelleen esiin vielä Ilmestyskirjassa.
Kirkon neljä hahmoa kertovat samanaikaisesti useasta eri Raamatun kohdasta.
Matteus aloittaa evankeliuminsa kertomalla Jeesuksen ihmiseksi tulemisesta. Hän kuvaa Jeesuksen sukupuun Abrahamista asti. Siivekäs ihminen Matteuksen
symbolina kuvaa jumalallisen tulemista ihmiseksi.
Markuksen evankeliumi alkaa kuvauksella Johannes Kastajasta, jonka ääni huutaa autiomaassa: "Raivatkaa Herralle tie, tasoittakaa hänelle polut!" Leijona - erämaassa ärjyvä eläin - on tämän vuoksi Markuksen symboli.
Luukas aloittaa evankeliuminsa kertomalla Sakariaasta, joka toimi pappina Jerusalemin temppelissä. Temppelin alttarilla uhrattiin eläimiä, varsin usein myös härkiä. Härästä on tullut Luukkaan symbolikuva.
Johanneksen evankeliumi poikkeaa selvästi kolmesta muusta evankeliumista. Se ei ala millään tapahtuman kuvauksella, vaan syvällisellä kuvauksella Sanasta, joka oli Jumalan luona, synnytti kaiken ja tuli lihaksi asumaan meidän keskellemme. Kotka kohoaa korkeuksiin. Samoin Johanneksen kuvauksissa henki kohoaa korkeimpiin taivaallisiin kerroksiin. Sen vuoksi kotka on Johanneksen symboli.