Kesätapahtumia hyvällä omallatunnolla

Tarkemmin ajatellen asia ei niin yllättävä olekaan. Kotihan on meille mitä luonnollisin paikka. Miksi siis lomaakin ei voisi viettää siellä?

Tänä kesänä olen kiinnittänyt huomiota viereiseen taloyhtiöön. Siellä on vietetty pihatapahtumia jo toistamiseen. On ollut talkoita, askarteluja, myyjäisiä, nyyttikestejä. Aina ei tarvitse lähteä merta edemmäksi kalaan.

Kesätapahtuman voi järjestää itse, yhdessä naapureitten kanssa. Matka tapahtumaan on silloin mahdollisimman lyhyt ja jo puolituttuihin ihmisiin on helppo tutustua entistäkin paremmin.

Lomalla kotipiirissä on yksinkertaista järjestää myös omaa ohjelmaa. Voi käydä uimassa läheisessä rannassa tai uimahallissa. Voi pyöräillä oman paikkakunnan nähtävyyksiä katsomaan. Nehän ovat, niin ihmeelliseltä kuin se kuulostaakin, oman seudun väelle monesti niitä vieraampia paikkoja.

Itseltäni polkupyöräily ei kuitenkaan tänä kesänä onnistu. Pyöräni nimittäin varastettiin Kirkkonummen asemalta jokin aika sitten. Se oli jo toinen perheemme polkupyörä, joka pitkäkyntiselle lukittunakin sieltä kelpasi. Muuten mukavalla paikkakunnalla tämä on ikävä asia.

Varkaudesta tulee paha olo, niin uhrille kuin varkaallekin. Selvittämättöminä tällaiset kokemukset jäävät mieleen vaikuttamaan. Ne muuttavat meitä ajan mittaan. Vapaa iloisuus väistyy ja kovuus astuu tilalle. Ennen sanottiin, että ihminen paatuu ja tottuu syntiin.

Kun on tehnyt väärin, pitää korjata tekonsa ja pyytää anteeksi. Se on vaikeaa, mutta niin me varjelemme itseämme ja inhimillisyyttämme. Anteeksipyytämistä on opeteltava ja sitä on käytettävä elämässä. Niin löydämme luonnollisen ilomme ja vapautemme.

Jeesus on antanut meille syntimme anteeksi ja kuollut niiden takia ristillä. Kerran meillä on hyvä olla Jumalan luona taivaassa. Hyvä omatunto on kuin kaunis kesäinen päivä sekä lomalla että työssä, niin kotona kuin matkoillakin.

Timo Posti
kirkkoherra