
Kirkollisia juhlia arvostetaan niihin liittyvän vapaa-ajan vuoksi silloinkin, kun itse juhlan alkuperäinen aihe on käynyt vieraaksi. Niitä halutaan juhlakalenterissa säilyttää, vaikka kirkkoon ei enää kuuluttaisikaan.

Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen erääksi keskeiseksi sisällöksi arveltiin vaalituloksen perusteella kansainvälisyyden ja suvaitsevaisuuden tavoittelun. Jatkoon valikoituneiden ehdokkaiden nähtiin vastanneen tähän tarpeeseen.

Lahjat kuuluvat jouluun. Sen me kyllä tiedämme. Valmistelut, joita teemme vuoden ehkä suurimman juhlan edellä, liittyvät monesti joko joululahjoihin tai jouluruokiin.

Ihmisen osa maailmassa ei ole helppo. Kovin helposti pelko valtaa mielen.
Näin voi käydä myös kokonaisille sukupolville.

Sukupolvien vaihtuessa yhteiskunnassa vallitsevat arvot joutuvat myös tarkasteltaviksi. Uusi sukupolvi ei pureksimatta niele aiempien näkemyksiä.

Olen pannut merkille, että onnellisuus mainitaan usein elämän keskeiseksi tavoitteeksi. ”Haluan tulla onnelliseksi, se olisi elämäni täyttymys.” Liike-elämä ja kauppa hyödyntävät markkinoinnissaan tätä varsin yleisinhimillistä pyrkimystä.

Oma aikamme kiinnittää suurta huomiota eri sukupuoliin ja tasa-arvokysymyksiin. Sen vuoksi se mielellään kohdistaa kritiikkinsäkin kristinuskoon syyttäen sitä sovinismista ja naisen alistamisesta. Tällöin kuitenkin unohdetaan, että Jeesus suhtautui ajanlaskumme alussa vallankumouksellisen tasa-arvoisesti naisiin.

Sananvapauden arvoa korostetaan monissa yhteyksissä. Erityisesti toimittajat tuntuvat pitävän sen merkitystä lähes ylittämättömänä. Sen ymmärtää, sillä toimittajat ovat sanankäytön ammattilaisia. Tiedottamisen maailmassa sillä, jolla on sana hallussaan, on aina myös valtaa käytössään.

Ajatus aikuisen jouluevankeliumista palaa mieleeni yhä uudelleen. En tarkoita sillä uuteen muotoon kirjoitettua Luukkaan evankeliumia, vaan aikuisen ajatteluun sopivaa ilmausta joulun keskeisestä sanomasta.

Kirkolliskokous on kokoontunut ja seurakuntavaalit käyty. Tiedämme kirkon kannasta ja seurakuntalaisten mielipiteestä enemmän kuin ennen.

Hengellisistä asioista keskusteleminen on nyt muotia. Uskoa pidetään yksityisasiana, mutta ei enää niin, että asioista vaiettaisiin. Päinvastoin, jokainen uskaltaa sanoa mielipiteensä julki.

Moottoripyörät ja rikollisuus liittyvät yhteen joidenkin ajatuksissa. Kuuluvatko ne yhteen? Entä liittyvätkö moottoripyörät ja kristinusko mitenkään yhteen? Voiko sama lähde tuottaa makeaa ja karvasta vettä?

Kysymys sananvapaudesta on tärkeä. Helsingin sanomien ulkomaantoimittaja Jukka Huusko kirjoitti (20.3.) siitä muun muassa näin: ”Jumalanpilkka on sananvapautta.”

Alkuvuonna alan odottaa monia asioita: paaston aikaa, pääsiäistä, lämpöä, luonnon heräämistä, kesän harrastuksia, lomaa.

Kokemus pyhyydestä voi syntyä juhlavalaistulla hautausmaalla, joulun hartaudessa tai silloin, kun luonto yhtäkkiä verhoutuu ylhäältä alas laskeutuvaan valkeaan lumipukuun.

Olen vapaapäivinäni kuunnellut radiosta Syntymäpäiväsankari nimistä ohjelmaa. Siinä haastatellaan merkkipäiväänsä viettävää henkilöä ja kuuntelijatkin saavat esittää hänelle onnittelujaan.

Nykyään arvostetaan menestystä. Jos olet nuori, kaunis ja varakas, sinut huomataan ja sinulla on tulevaisuus. Jos sen sijaan et ole sitä, ohitsesi katsotaan.

Jos autolla ajaa oikein kovaa, näkökenttä supistuu. Mitä kovempi on vauhti, sitä kapeampi on sihti. Tällaisen lainalaisuuden muistan kuulleeni liikenneopetuksessa. Kilpa-ajajat sen myös allekirjoittavat.

Jokainen voi osallistua tekstin tuottamiseen. Jokainen voi saada kirjallisen tuotoksensa tuossa tuokiossa laajankin ihmisjoukon katseltavaksi. Kuinka tämä vaikuttaa sanoihin ja sanankäyttöön?

Onko sinusta koskaan tuntunut, kuin kelloa olisi siirretty taaksepäin? Ne asiat, joita nyt tapahtuu tai joista puhutaan, ovat toteutuneet jo joskus kauan sitten.
Millainen joulu olisikaan, jos ei olisi joululauluja? Varmasti paljon köyhempi.
Adventti tarkoittaa Herran tulemista. Kirkossa laulamme ”Hoosianna, Daavidin Poika.” Näin liitymme heihin, jotka ottivat Jeesuksen vastaan kuninkaana.
Elämä on haaste ja tehtävä. Se harvoin näyttäytyy meille vain onnellisena ja iloisena. Elämään kuuluvat myös vastoinkäymiset. Jokaiselle riittää niin iloja kuin surujakin.
Kun turvallisuutemme järkkyy, mitä voi tehdä? Näinä päivinä ajatuksemme kohdistuvat Kauhajoen vakavien tapahtumien ympärille.
Kuulin itselleni yllättävän asian: suurin osa suomalaisista viettää loman kotonaan.
Nykyaikaa luonnehditaan individualismin ajaksi. Yksilöllinen vapaus on nyt tärkeää. Yhteisöllisyys on heikentynyt ja erityisesti suhtautuminen perinteisiin instituutioihin on kärsinyt tappioita.
Luonto on tullut meille tärkeäksi. Moni tarkkailee sään vaihteluita ja panee entistä tarkemmin merkille poikkeukselliset tiedot lämpötiloista, sademääristä ja muusta luontoon liittyvästä. Viestit ilmastomuutoksesta ovat saaneet meidät valppaiksi. Onko ympäristömme muuttumassa? Olemmeko käyttäytymisellämme jo vaikuttaneet luonnon tasapainoon?
Lähellä ovat jälleen ajat, jolloin kirkossa käydään normaalia enemmän. Adventti ja joulu ovat suosituimpia kirkollisia juhlapyhiä. Myös erilaisina poikkeusaikoina suomalaiset tulevat kirkkoon ja hiljentyvät siellä.