Päivän liturginen väri näkyy kirkkotekstiileissä ja osittain papin vaatetuksessa. Pyhäinpäivän värejä ovat punainen ja valkoinen.
Punainen symboloi Pyhää Henkeä ja Kristuksen tunnustamista. Se on myös veren ja tulen väri.
Pyhäinpäivänä erityisesti iltajumalanpalveluksessa on esillä valkoinen väri. Se symboloi Jumalaa, Kristusta, taivaan enkeleitä ja pyhiä. Valkoinen kuvaa iloa, kiitosta, puhtautta ja autuutta.
Pyhäinpäivää on vietetty Suomessa 31.10. ja 6.11. välisenä lauantaina vuodesta 1955 lähtien. Sitä ennen käytettiin nimeä "pyhäin miesten päivä" Pyhäinpäivässä yhdistyy kaksi alkujaan erillistä juhlaa. Kaikkien pyhien päivän (1.11.) juuret ovat 300-luvun Syyriassa. Kaikkien uskovien vainajien muistopäivää (2.11.) alettiin viettää 900-luvun lopulla Ranskassa. Uskonpuhdistuksen jälkeen juhlat säilyivät Suomessa yksipäiväisenä.
Pyhäinpäivänä omaiset muistavat edesmenneitä läheisiään sytyttämällä haudoille kynttilöitä. Haudoille viedään myös kukkia ja seppeleitä.
Haudoilla alettiin käydä pyhäinpäivänä varsinkin toisen maailmansodan jälkeen. Pyhäinpäivän iltajumalanpalvelukset ovat yleistyneet viime vuosikymmeninä. Jumalanpalvelusten kävijämäärien perusteella pyhäinpäivä on kirkkovuoden pyhistä viidenneksi suosituin.
Pyhäinpäivän lisäksi suomalaisille tärkeitä vainajien muistopäiviä ovat jouluaatto ja pääsiäisen aika.
Kirkon tiedotuskeskus / Juhana Unkuri

Vuorisaarna alkaa autuaaksijulistuksilla. Jeesus onnittelee Jumalan omia, taivaan valtakunnan perillisiä. Hän toivottaa tervetulleeksi Jumalan valtakuntaan köyhät, osattomat, murheelliset, vilpittömät, suorat ja yksinkertaiset. Jeesus pyhittää kaipauksen.