Joulu

Maisin miettehin

Lapsen hankeen upottava joululaulu on kovin moralistinen. Kyytiä saavat niin joulukuusen koristeleminen, joululahjat kuin suun ruoka ja juomakin, saati sitten “meno muu”.

Joulun maallisuutta moittiva moraalinen puhku on sikäli aiheeton, että juuri joulu, Kristuksen syntymän juhla, alleviivaa maallisen ja taivaallisen yhtymistä. Jouluna Jumala maallistui.

Teologiassa puhutaan Jumalan “inkarnaatiosta” eli lihaksi tulemisesta: Jumala ei ole vain jokin abstrakti tuonpuoleinen periaate tai korkeampi henkinen voima vaan lihaksi tullut ja nahkapäällysteinen joulun lapsi, joka yhdistää Jumalan ja maailman. Konkreettisesti. Maiset mietteet eivät välttämättä ole alhaisia tai saastaisia. Eivätkä taivaiset välttämättä pyhiä ja puhtaita.

Joulun maallistumisen taivasteleminen on sikäli älytöntä, että joulun sanoma on juuri maallistumisessa: itse Jumala on maallistunut ja syntynyt ihmiseksi ihmisten keskelle. Usko Jumalaan ei siis merkitse korkeampiin henkisiin sfääreihin kohoamista vaan elämän ja maailman ja arjen näkemistä Jumalan lahjana. Me kohtaamme Jumalan tässä todellisuudessa.

Jouluyön rukouksessa sanotaan: “Tämä on se yö, jona ihmisen sovituksen ja anteeksiannon ikävä, ilon ja rauhan ikävä, tulevaisuuden ja toivon ikävä saa vastauksen.”

Itse taivaan Jumalakin käy siis joulun viettoon maisin miettehin.

Kirkon tiedotuskeskus / Jaakko Heinimäki 14.12.2009

Jaakko Heinimäki on tietokirjailija, kolumnisti ja pappi.

Jouluna kirkot täynnä kansaa

Joulunpyhinä sadattuhannet suomalaiset kokoontuvat kirkkoihin juhlistamaan Jeesus-lapsen syntymää ja kokemaan joulun tunnelmaa.

Lue lisää

Jouluevankeliumi Luukkaan mukaan

Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana. Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa.

Lue lisää