Symboliikka juhlii pääsiäisaterialla

Koska pääsiäinen on kristikunnan suurin juhla, pääsiäisherkut tehdään perinteisesti kalliista aineista. Voita, sokeria, munia ja esimerkiksi kuivattuja hedelmiä käytetään runsaasti.

Ruoka-aineillakin on vertauskuvallista arvoa. Lammaspaistin pintaan hierottu rosmariini muistuttaa ristinkuolemasta. Minttu on pyhän Marian yrtti. Suklaapuputkin ovat hedelmällisyyden ja uuden elämän vertauskuvia.

Kananmuna

Pääsiäismuna on vertauskuva ikuisesta elämästä ja ylösnousemuksesta. Sen kuori kuvastaa Jeesuksen hautaa, jonka läpi elämä murtautuu.

Pääsiäislammas

Alkujaan pääsiäisen ajan lammasateria on juutalainen perinne, joka kuuluu Egyptistä lähdön muistoon. Kristityt saivat pääsiäislampaalle uuden merkityksen Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen kautta. Hän on ”Jumalan karitsa”, joka antoi henkensä ihmisten vapauttamiseksi.

Mämmi

Perinteisin suomalainen pääsiäisruoka mämmi juontuu juutalaisen pääsiäisjuhlan happamattomaan leipään. Happamaton leipä oli juutalaisille pahasta vapaan vertauskuva – kristillisessä uskossa happamaton puolestaan viittaa Kristuksen ristinkuolemalla ja ylösnousemuksella pahan vallasta vapautettuun kristittyyn. Mämmi on siis happamattoman, makean Kristuksen juhlan ”leipää”, jota on voitu syödä paastonkin aikana, ja pääsiäisjuhlassa kermalla ja sokerilla höystettynä.

Pasha

Pasha on venäläisperäinen pääsiäisherkku. Pääsiäiseksi rahkasta valmistettiin juhlaherkku sekoittamalla siihen munia, sokeria ja kermaa sekä esimerkiksi sitruunaa, manteleita, rusinoita ja kuivattuja hedelmiä.

Kreikassa pashan sijaan tavataan valmistaa pääsiäisjuusto. Vanhaan suomalaiseen pääsiäisperinteeseen puolestaan kuului uunijuusto, jos lehmä oli jo ehtinyt poikimaan.

Pääsiäisleivät

Suomessa tunnettuja ovat olleet mausteilla ja munalla juhlavoitetut pääsiäislimput.

Italiassa tarjotaan pääsiäisenä kuivatuilla hedelmillä ja mantelilla maustettua makeaa leipää, joka paistetaan kyyhkyn muotoisessa vuoassa ja tunnetaan nimellä Colomba.

Venäjältä kulkeutuneeseen ortodoksiseen pääsiäisleipään, kulitsaan, puolestaan käytetään runsaasti sokeria, munia ja rasvaa sekä mantelijauhoa, ja kulitsa värjätään sahramilla kullankeltaiseksi.

Kirkon tiedotuskeskus / Jaakko Kaartinen-Koutamäki
Kuvat: Timo Merensilta