Päivän Sana 26.07.2017
Joka ei toista armahda, saa itse armottoman tuomion, mutta joka armahtaa, saa tuomiosta riemuvoiton.

Jaak. 2:13

Piispa Luoma: Luonnon kunnioitus kuuluu uskoon

Espoon hiippakunnan piispa Tapio Luoma kävelee tulvivan Espoonjoen vartta. Joki virtaa piispan toimiston eli tuomiokapitulin ja Espoon keskiaikaisen tuomiokirkon välistä. Luonto tarjoaa piispalle sisäistä tilaa.

 

– Luonnossa liikkuminen virkistää ja antaa kauneuden kokemuksia, mutta sisäinen tila on tärkeintä, Luoma sanoo.

 

Väitöskirjan kirjoittaminen muutti Tapio Luoman luontosuhdetta. Pelkän luonnon ihastelun rinnalle tuli syvempi näkymä. Aiheena oli teologian ja luonnontieteiden suhde.

 

– Havahduin väitöskirjaa tehdessäni, miten hienovaraisesti kaikki maailmassa on rakentunut. Luonnon lainalaisuudet ovat ihmeellisiä!

 

Luonnonsuojelu osa parannusta


Maapallomme on ainutlaatuinen paikka maailmankaikkeudessa.

 

– On hurjaa, että on ihmisestä kiinni, miten elämän maapallolla käy. Elossa oleva sukupolvi ratkaisee muuttuuko elävä planeetta elottomaksi.

 

Mitä Jeesus mahtaisi ajatella ihmisten nykyisestä luontoa riistävästä elämäntavasta?

 

– Jeesus varmasti sanoisi, että Jumalan valtakunta on tullut lähelle, tehkää parannus.

 

Kristityn ei pidä mennä muiden mukana. Mielihyvän ei pidä olla ainoa ratkaiseva tekijä elämässä.

 

– Jeesus kehottaa meitä jatkuvasti tarkastelemaan käytäntöjämme, elämään valtakunnan näkökulmasta. Herättely luonnon kunnioittamiseen on osa parannusta.

 

– Jeesus sanoo myös: uskokaa evankeliumi. Tähän sisältyy toivon näkökulma: arjen ratkaisuilla on väliä.

 

Luontoa ei voi hallita

 

Kristinuskoa on ajoittain syytetty luonnon vähättelystä. Tapio Luoman mukaan väite ei pidä paikkaansa.

 

– Heti Raamatun alussa meitä käsketään viljelemään ja varjelemaan. Luonto ansaitsee kaiken kunnioituksemme. Tehtävämme ihmisinä on varjella sitä.

 

Luoma näkee riiston taustalla ihmisen ylemmyydentunnon, ajatuksen, että ihminen voisi hallita luontoa. Ajattelutapa syntyi teknologian kehityksen myötä.

 

– Ihminen jää aina toiseksi luonnolle. Luonto ei anna anteeksi tuhoamistaan.

 

Kirkko ei vähättele vaan kehottaa kunnioittamaan luontoa. Ihmiset voivat hyvin, kun luonto voi hyvin. Meidän valinnoillamme on merkitystä.

 

Kristus mukana luomisessa

 

Osa kristityistä arvostelee kirkon osallistumista ympäristösuojeluun epäolennaisena toimintana. Tällaista kritiikkiä on suunnattu muun muassa Ekopaasto-hanketta kohtaan.

 

– Kriitikot eivät oivalla alkukirkon teologiaa, jonka mukaan mikään, mikä on luotu, ei ole syntynyt ilman Sanaa. Kristus on Sana, logos. Kristus itse oli mukana luomisessa.

 

– Kun uskomme Jeesukseen meidän on ymmärrettävä, että Jeesus on enemmän kuin meidän syntiemme sovittaja. Luonnon kunnioitus kuuluu uskoon Jeesukseen.

 

Piispa korostaa, että luonnosta huolehtiminen ei ole palvontaa, eikä ansioteko. Kristitty palvoo yhtä Jumalaa, joka on luonut maailman.

 

– Luonto ei ole arvokas siksi, että siitä on ihmiselle hyötyä, vaan siksi, että se on luotu.

 

Timo Hormio
Haastattelu on julkaistu kokonaisuudessaan numerossa 3/2015.





Julkaistu 7.5.2015 10:31 | sivu pävitetty 7.5.2015 klo 11:25:16
Kirkkonummen Seurakuntayhtymä
PL 26, 02401 Kirkkonummi
Seurakunnantie 1
Puhelinkeskus (09) 80501
Fax (09) 853 3169
www.kirkkonummenseurakunnat.fi
Avoinna: ma-pe klo 9.00 - 15.00
Kesä-, heinä- ja elokuussa:
ma-to klo 9.00 - 11.30 ja 12.30 - 15.00
pe suljettu