Kirkkonummen suomalainen seurakunta
Kyrkslätts svenska församling
Kirkkonummen seurakuntayhtymä
Kyrkslätts kyrkliga samfällighet
Nuorten Kosmos
LauantaipesäKirkkonetti.fiTule vapaaehtoiseksiNettipyhisTilaa virkatodistusKirkkojen virtuaaliesittelytJulkaisutTapulin takaaPalauteUutisetBlogitSyy ja seurausPoika varjoisalta kujaltaTaivas sylissäniToisia iskelmiäKaksi vanhaa varista”Siunaa koiraa ja naapurin tätiä”MenneisyydestäLupa epäonnistuaNäytepääte-empatiaaPietarin paikalla KohtuusvaalitYmmärryksen ylittävä rakkausMissio miesMaailman valo ja jouluMitä ja miksi?Synti – ikuinen, muuttuva luonnonvaraSeksuaali-ekumeniaaEpäilevä tuomasTaavi, tuhlaajapoikaHelppoa ja vaikeaa 15-vuotiaallePaljonko synti painaa?Jumalan porsasHellyyden nälkäVanhentunut VIPMaailman hiippakuntamme?Siestan ikävääLasten kaltaisten on taivasten valtakuntaLuetun ymmärtäminenOsta joulu!Miehen uskostaApua, sikaflunssaa!Siunatussa tilassaLöysin kirkon KantvikistaLähellä ihmistäLastenhuoneKarvakasa vai esimerkki?Miksi kadehdin?HammasporaMitä sinulle kuuluu?Vertaistukea linnunpöntöstäMitä sinä oikein teet?Lämpöä UnkarissaKommenttiHiekkalaatikon laidalla”Rykäisenpä blogin!” Robin Hood -syndroomaMummon itkettäjäSeisovat vedet liikkeelle Turvapaikkahakemus Miten uskoa?Vien rahani Thaimaahan en taivaaseenKanssa kulkijoina toisillemmeTervetuloa takaisin!Joulun kompostointiLiikaa lahjoja? OdotustaJoulu juhlista jaloinJoulumieltäPiilomainontaaEnsilumi ja lapsen oikeudetKirjastontätiLöytötavaraviikkoElävää, hyvin elävää musiikkiaPimeyttä ja valoaHei haloo! Herätys! EheytystäMeitä on moneksiYstävyyttä yli rajojenManhattan ja ystävyyden makuIsäpoikaleiri ja Pyhä Henki Usko on prosessi Merellä turvassaInnostusta etsimässäIskelmiä 1 Vippaa mulle viitonenOutoja maisemia Valintojen maailmaVatsan uskoLiity kirkkoon!Nettikamera
Löytötavaraviikko28.11.2008 seurakuntalainen Laila Liukka
Tulin junalla Kirkkonummelle. Käsilaukku liukui sylistäni, kun nousin ottamaan reppua hattuhyllyltä. Samassa näin käytävän toisella puolella kuorokaverini Tuijan Verso-kuorosta. Puheen porina alkoi. Siihen se laukku jäi.
Pian ulkona huomasin, että laukku puuttuu. Mutta junasta näkyi enää viiva. Ei muuta kuin rukoilemaan ja kyselemään asemalta. VR:n virkailija teki uskomattoman palvelutyön ja jäljitti laukkuni. Laukku matkasi takaisin Karjaalta Kirkkonummelle. Iloinen nuori vaaleahiuksinen nainen, junankuljettaja, ojensi laukun takaisin.
Löytyivät muuten silmälasitkin, jotka olivat edellisellä viikolla jääneet Pohjolan liikenteen bussiin. Ne sai noutaa Kampin löytötavaratoimistosta. Oli todella vaikeaa löytää löytötavaratoimistoa, kun ei nähnyt ilman silmälaseja.
Ajokortti taas, se löytyi vuokra-auton lattialta. Ystävällinen vuokrausfirman omistaja soitti kotiin ja kysyi, olenko hukannut ajokortin.
Minulla on turvallinen Jumala, joka vastaa rukouksiin, pieniinkin pyyntöihin. Enkeleitä on olemassa muuallakin kuin kiiltokuvissa. He oikeasti valvovat ja turvaavat ihmistä. Jumala palvelee myös lähimmäisen kautta. Suomi on vielä rehellisiä, auttavia ja hymyileviä ihmisiä täynnä.
Kannattaa ottaa yhteyttä löytötavaratoimistoon. Jos on itse hukassa, löytötavaratoimisto Kirkko, auttaa löytämään perille.
Jos on turisti ja katoaa ryhmämatkalla, kyllä matkanjohtaja jättää ne muut 99 ja lähtee etsimään sitä yhtä, joka on kadonnut. Voihan sitä tietysti kieltäytyä löytymästä, ja sanoa matkanjohtajalle, ettei tule mukaan.
Matkanjohtaja on Kristus, joka haluaa sinun löytyvän. Kommentit1.11.2008 klo 13:59:49 30.10.2008 klo 07:09:49 29.10.2008 klo 18:30:48 29.10.2008 klo 11:40:18 | |||||
|