Kirkkonummen suomalainen seurakunta
Kyrkslätts svenska församling
Kirkkonummen seurakuntayhtymä
Kyrkslätts kyrkliga samfällighet
Nuorten Kosmos
Kirkkonummen suomalainen seurakunta
Kyrkslätts svenska församling
Kirkkonummen seurakuntayhtymä
Kyrkslätts kyrkliga samfällighet
Nuorten Kosmos
LauantaipesäKirkkonetti.fiTule vapaaehtoiseksiNettipyhisTilaa virkatodistusKirkkojen virtuaaliesittelytJulkaisutTapulin takaaPalauteUutisetBlogitSyy ja seurausPoika varjoisalta kujaltaTaivas sylissäniToisia iskelmiäKaksi vanhaa varista”Siunaa koiraa ja naapurin tätiä”MenneisyydestäLupa epäonnistuaNäytepääte-empatiaaPietarin paikalla KohtuusvaalitYmmärryksen ylittävä rakkausMissio miesMaailman valo ja jouluMitä ja miksi?Synti – ikuinen, muuttuva luonnonvaraSeksuaali-ekumeniaaEpäilevä tuomasTaavi, tuhlaajapoikaHelppoa ja vaikeaa 15-vuotiaallePaljonko synti painaa?Jumalan porsasHellyyden nälkäVanhentunut VIPMaailman hiippakuntamme?Siestan ikävääLasten kaltaisten on taivasten valtakuntaLuetun ymmärtäminenOsta joulu!Miehen uskostaApua, sikaflunssaa!Siunatussa tilassaLöysin kirkon KantvikistaLähellä ihmistäLastenhuoneKarvakasa vai esimerkki?Miksi kadehdin?HammasporaMitä sinulle kuuluu?Vertaistukea linnunpöntöstäMitä sinä oikein teet?Lämpöä UnkarissaKommenttiHiekkalaatikon laidalla”Rykäisenpä blogin!” Robin Hood -syndroomaMummon itkettäjäSeisovat vedet liikkeelle Turvapaikkahakemus Miten uskoa?Vien rahani Thaimaahan en taivaaseenKanssa kulkijoina toisillemmeTervetuloa takaisin!Joulun kompostointiLiikaa lahjoja? OdotustaJoulu juhlista jaloinJoulumieltäPiilomainontaaEnsilumi ja lapsen oikeudetKirjastontätiLöytötavaraviikkoElävää, hyvin elävää musiikkiaPimeyttä ja valoaHei haloo! Herätys! EheytystäMeitä on moneksiYstävyyttä yli rajojenManhattan ja ystävyyden makuIsäpoikaleiri ja Pyhä Henki Usko on prosessi Merellä turvassaInnostusta etsimässäIskelmiä 1 Vippaa mulle viitonenOutoja maisemia Valintojen maailmaVatsan uskoLiity kirkkoon!Nettikamera
Lastenhuone30.8.2009 – seurakuntalainen Mikko Niva
Tuskin on maailmassa toista niin lumoavaa paikka kuin lastenhuone. Astuessaan sisään huoneeseen siirtyy jo kynnyksellä toiseen maailmaan. Se maailma on tulvillaan iloa, vilpittömyyttä ja erilaisia satuhahmoja.
Tunnen erilaisia tuoksuja, värikynien tutun ja miellyttävän tuoksun, joka sekoittuu puisen vuoteen viileään rauhalliseen tuoksuun.
Seinällä Nalle puh ja Nasu kulkevat julisteessa käsi kädessä puolen hehtaarin metsässä Tiikerin pomppiessa perässä. Oma öljypastellien tuoksuinen piirrokseni, jossa puita kasvaa rannalla, sinisen taivaan alla. Siinä kuvassa on aina kesä.
Seinällä vuoteen vieressä on enkeli, joka käsillään suojelee nukkujaa.
Istun lattialle jossa pehmeä matto houkuttelee makuulle. Suljen silmät ja siirryn jonnekin toiseen maailmaan. Maailmaan, jossa ihmiset ovat ihmisiä toisilleen. On levollinen olo.
Silmäni avautuvat. Katse kulkee lattiaa pitkin ja pysähtyy pehmoleluun jonka edessä kulkee junarata.
Lattialla on muitakin leluja mutta junarata varastaa mielenkiintoni. Mielessäni nousen junan kyytiin ja istun ikkunapaikalle. Juna ei ole nopeasti kulkeva pendolino vaan hitaasti maisemia halkova höyryjuna, jonka veturi sylkee piipustaan tummaa savua korkealle taivaalle. Junassa tarjoillaan kahvia jonka saan lipun ostettuani. Seuraavalla asemalla jään pois junasta. Juna jatkaa matkaansa.
Olen taas lastenhuoneessa.
Kirjahylly on pullollaan kirjoja, joista jokainen kutsuu lukijaa kulkemaan kohti satumaata ja sen ihmeitä. Tuossa on satukirja jonka sain lapsena. Otan kirjan käteeni ja pyyhkäisen pölyt pois kannesta. Kirja avautuu ja tarina alkaa..
"Olipa kerran kaukaisessa metsässä vanha hirsinen tupa, jossa asui ukko ja akka. Heillä oli..." Satu keskeytyy hiljaiseen ääneen:
"Isi, leikitäänkö...?"
Mikko Niva | ||||||||
|
